Epilepsiaa sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa voimavaraistumista tukeva tieto
Lindberg, Pia; Launiala, Riikka (2019)
Lindberg, Pia
Launiala, Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052511920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052511920
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvailla epilepsiaa sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa voimavaraistumista tukevaa tietoa.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa aineisto kerättiin Cinahl- ja Medline-tietokannoista. Katsauksen aineistona oli seitsemän tutkimusta, jotka analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Aineistosta poimittiin voimavaraistumisen osa-alueisiin liittyvät tulokset, joista samansisältöiset pelkistykset ryhmiteltiin osa-alueiden sisällä pienempiin alaluokkiin.
Tutkimusten tulokset osoittivat, että epilepsiaa sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa keskeisimmät tiedon tarpeet voimavaraistumista tukevan tiedon näkökulmasta olivat biofysiologisen, sosiaalisyhteisöllisen sekä kokemuksellisen tiedon osa-alueisiin liittyviä tarpeita. Biofysiologisen tiedon osa-alueessa korostui nuoren sekä hänen vanhempiensa tiedon tarve itse sairaudesta, sen oireista sekä mahdollisista komplikaatioista. Sosiaalisyhteisöllisen tiedon osa-alueessa korostuivat nuoren saama tuki perheeltä ja läheisiltä ystäviltä sekä vanhempien tarvitsema laaja-alainen tuki lapsen sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa tilanteessa. Kokemuksellisen tiedon osa-alueen pääkohdat liittyivät hoitohenkilökunnalta saadun tiedon oikeinmitoitettuun ja -ajoitettuun määrään, lapsen sairauden aiheuttamaan epävarmuuteen ja huolestuneisuuteen sekä nuorten kokemuksiin siitä, kuinka heidät huomioitiin potilasohjaustilanteessa.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää epilepsiaa tai mahdollisesti muuta pitkäaikaissairautta sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen kehittämisessä sekä sairaanhoitajan perus- ja täydennyskoulutuksessa.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa aineisto kerättiin Cinahl- ja Medline-tietokannoista. Katsauksen aineistona oli seitsemän tutkimusta, jotka analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Aineistosta poimittiin voimavaraistumisen osa-alueisiin liittyvät tulokset, joista samansisältöiset pelkistykset ryhmiteltiin osa-alueiden sisällä pienempiin alaluokkiin.
Tutkimusten tulokset osoittivat, että epilepsiaa sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa keskeisimmät tiedon tarpeet voimavaraistumista tukevan tiedon näkökulmasta olivat biofysiologisen, sosiaalisyhteisöllisen sekä kokemuksellisen tiedon osa-alueisiin liittyviä tarpeita. Biofysiologisen tiedon osa-alueessa korostui nuoren sekä hänen vanhempiensa tiedon tarve itse sairaudesta, sen oireista sekä mahdollisista komplikaatioista. Sosiaalisyhteisöllisen tiedon osa-alueessa korostuivat nuoren saama tuki perheeltä ja läheisiltä ystäviltä sekä vanhempien tarvitsema laaja-alainen tuki lapsen sairastumisen aiheuttamassa muuttuneessa tilanteessa. Kokemuksellisen tiedon osa-alueen pääkohdat liittyivät hoitohenkilökunnalta saadun tiedon oikeinmitoitettuun ja -ajoitettuun määrään, lapsen sairauden aiheuttamaan epävarmuuteen ja huolestuneisuuteen sekä nuorten kokemuksiin siitä, kuinka heidät huomioitiin potilasohjaustilanteessa.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää epilepsiaa tai mahdollisesti muuta pitkäaikaissairautta sairastavan nuoren ja hänen vanhempiensa voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen kehittämisessä sekä sairaanhoitajan perus- ja täydennyskoulutuksessa.