Walk in Finland -sovellus työhyvinvointia tukevien mikrotaukojen toteuttajana
Halme, Anu (2019)
Halme, Anu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052411848
Tiivistelmä
Työelämän kiire ja siitä palautuminen, haastavat ainakin jossain vaiheessa työelämää lähes jokaisen työntekijän. Nykyisessä työelämässä ylimääräistä kuormitusta aiheuttavat muun muassa päällekkäiset työtehtävät, tiukat takarajat, monet samanaikaiset roolit ja jatkuvat työn keskeytykset. Jos työpäivän tunnit eivät riitä tehtävien hoitamiseen, töitä on helppo jatkaa vielä vapaa-ajallakin digitalisaation tuomien keinojen avulla. Tämä kaikki haastaa työntekijän palautumisen mahdollisuutta ja korostaa sen tärkeyttä, että jokaisen on tunnistettava oma tarve palautumiseen. Työntekijän vastuulle jää näin omien palautumiskeinojen löytäminen ja niiden toteutumisesta huolehtiminen. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten Walk in Finland -sovellus toimi työhyvinvointia tukevien mikrotaukojen toteuttajana, ja kerättiin palautetta ja kehitysideoita sovelluksen jatkokehittelyä varten.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys syventyi työhyvinvoinnin, työkyvyn ja itsensä johtamisen käsitteisiin, jotka kaikki luovan pohjan työntekijän hyvinvoinnille. Konkreettisista työntekijän hyvinvoinnin ylläpitämiskeinoista syvennyttiin tarkastelemaan mikrotaukojen ja luonnon merkitystä palautumisessa. Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin 21 jäsenisen testiryhmän avulla. Testiryhmän jäsenet käyttivät sovellusta säännöllisesti kahden viikon ajan ja vastasivat sen jälkeen sähköiseen kyselyyn. Kyselyn määrällisten ja laadullisten kysymyksien avulla tarkasteltiin, miten hyvin sovelluksen tarjoamat tauot ja elementit tukivat palautumista. Testiryhmän jäsenet arvioivat myös omia voimavarojaan ennen ja jälkeen testijakson. Tämän avulla tarkasteltiin, oliko testijaksolla vaikutuksia testiryhmäläisten voimavaroihin. Tutkimusaineiston laadulliset vastaukset purettiin sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla vastaukset ryhmiin, joiden avulla voitiin jäsentää vastausten sanallinen sisältö omiin kokonaisuuksiin. Määrälliset vastaukset kuvattiin prosentteina ja vastaajamäärinä, verraten niitä koko vastaajamäärään.
Testiryhmän pienen koon vuoksi aineistosta ei voitu tehdä perusjoukkoa koskevia yleistyksiä. Testiryhmä koki sovelluksen ja sen luonnon elementtien lisäävän palautumiseen liittyvistä tuntemuksista muun muassa rauhallisuutta ja selkeyttä, kun taas esimerkiksi tehokkuuteen, energisyyteen ja virkeyteen sovelluksella ei koettu juurikaan olevan vaikutusta. Tutkimuksen analyysin pohjalta saatiin lisäksi myös paljon hyviä kehitysideoita, muun muassa kuvien vaihtumisnopeuteen liittyen. Yli puolet vastaajista uskoi sovelluksen säännöllisen käytön parantavan työhyvinvointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys syventyi työhyvinvoinnin, työkyvyn ja itsensä johtamisen käsitteisiin, jotka kaikki luovan pohjan työntekijän hyvinvoinnille. Konkreettisista työntekijän hyvinvoinnin ylläpitämiskeinoista syvennyttiin tarkastelemaan mikrotaukojen ja luonnon merkitystä palautumisessa. Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin 21 jäsenisen testiryhmän avulla. Testiryhmän jäsenet käyttivät sovellusta säännöllisesti kahden viikon ajan ja vastasivat sen jälkeen sähköiseen kyselyyn. Kyselyn määrällisten ja laadullisten kysymyksien avulla tarkasteltiin, miten hyvin sovelluksen tarjoamat tauot ja elementit tukivat palautumista. Testiryhmän jäsenet arvioivat myös omia voimavarojaan ennen ja jälkeen testijakson. Tämän avulla tarkasteltiin, oliko testijaksolla vaikutuksia testiryhmäläisten voimavaroihin. Tutkimusaineiston laadulliset vastaukset purettiin sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla vastaukset ryhmiin, joiden avulla voitiin jäsentää vastausten sanallinen sisältö omiin kokonaisuuksiin. Määrälliset vastaukset kuvattiin prosentteina ja vastaajamäärinä, verraten niitä koko vastaajamäärään.
Testiryhmän pienen koon vuoksi aineistosta ei voitu tehdä perusjoukkoa koskevia yleistyksiä. Testiryhmä koki sovelluksen ja sen luonnon elementtien lisäävän palautumiseen liittyvistä tuntemuksista muun muassa rauhallisuutta ja selkeyttä, kun taas esimerkiksi tehokkuuteen, energisyyteen ja virkeyteen sovelluksella ei koettu juurikaan olevan vaikutusta. Tutkimuksen analyysin pohjalta saatiin lisäksi myös paljon hyviä kehitysideoita, muun muassa kuvien vaihtumisnopeuteen liittyen. Yli puolet vastaajista uskoi sovelluksen säännöllisen käytön parantavan työhyvinvointia.