Maanvastaisten seinien sisäpuolinen korjaaminen
Kataja, Tony (2019)
Kataja, Tony
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311577
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tiettyjen korjausmenetelmien soveltuvuutta rakennuksen maanvastaisten seinien sisäpuoliseen korjaukseen. Tavoitteena oli luoda toimivia korjausehdotuksia maanvastaisten seinärakenteiden kunnostamiseen.
Vanhojen rakenteiden yleisimmät ongelmat muodostuvat ulko- tai sisäpuolisen vedeneristeen vaurioitumisesta, jolloin kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin on todennäköistä. Vanhoissa rakenteissa myös anturan ja seinän välistä puuttuva kapillaarikatko aiheuttaa seinän alapinnan kosteusvaurioitumisen. Vanhat kerrostalot on usein rakennettu hyvin lähelle toisiaan, minkä vuoksi rakenteiden korjaaminen ulkopuolisilla menetelmillä on haasteellista. Tämän vuoksi sisäpuolisten korjausmenetelmien kehittäminen on ehdottoman tärkeää.
Vanhojen maanvastaisien seinärakenteiden tutkimisessa käytettiin WUFI 2D -ohjelmaa. WUFI:n avulla pystyttiin tarkastelemaan rakennuksessa liikkuvia kosteus- ja lämpöolosuhteita. Tutkimukseen valitun tarkastelujakson pituus oli neljä vuotta. Kosteus ja lämpösimuloinnista saatuja tuloksia tarkasteltiin VTT ja TTY:n kehittämällä suomalaisella homemallilla. Homemallin avulla voidaan tarkastella rakenteeseen muodostuvaa hometta eri lämpö- ja kosteusolosuhteissa.
Tutkimukseen valitut rakenteet ovat vuoden 1891 luonnonkivinen perusmuuri ja vuoden 1963 teräsbetoninen maanvastainen rakenne. WUFI:lla pystyttiin tarkastelemaan pelkästään vuoden 1963 rakennetta. Ohjelma ei soveltunut luonnonkivirakenteen tutkimiseen. Vuoden 1963 rakenne on tutkimuksen tulosten mukaisesti riskirakenne. Seinärakenteen rakennekerrosten välinen lämmöneriste on jatkuvasti kostea, minkä vuoksi homeen muodostuminen rakenteessa on todennäköistä. Sisäpuolelta tehtävään korjaamiseen käytettiin kalsiumsilikaattilevyä ja kahta erilaista korjausvaihtoehtoa, jotka sisälsivät kosteussulut. Tulosten mukaan voidaan todeta, että sisäpuolisista korjausratkaisuista kosteussululla ja kevytsoraharkkomuurauksella toteutettu rakenne olisi toimivin ratkaisu. Anturan ja seinän liittymän kautta kulkeutuva kosteus osoittautui kaikissa rakenteissa ongelmaksi. Tämän vuoksi seinärakenteen alapintaan tulisi toteuttaa kapillaarikatko. The aim of this thesis is to find out the suitability of certain repair methods for repairing basement walls inside a building.
The goal was to create functional repair methods for basement walls inside a building. The most common problems with old basement structures are moisture problems, when moisture penetrates into structures due to damage of moisture barriers. The lack of capillary breaks between foundation and wall causes moisture damages on the bottom of the wall. Old apartment buildings have been built close to each other, which makes it difficult to repair basement walls outside the building. This is the reason why the development of repair methods is important.
The hygrothermal simulation of basement walls was simulated using WUFI 2D software. The length of the reference period for the survey was four years. The hygrothermal simulation results have been examined with the Finnish mould growth model. The model can be used to view mould growth in different humidity and heat conditions.
The investigated structures were a natural stone fundament of 1891 and of 1963´s reinforced concrete basement wall. Only the structure of 1963 was possible to explore, because the program was not suitable for the simulation of natural stone fundament. Based on the simulation of the 1963´s basement wall was a risky structure. The thermal insulation between the bearing courses of the wall structure was constantly moist, causing strong mould formation. Calcium silicate board and two different types of moisture barrier repairs were used in the repairing of structures. According to the results, the best way to repair a basement wall inside a building is to use a moisture barrier and block of lightweight aggregate concrete. The point of contact between foundation and wall was the problem in every structure. Therefore, a capillary break should be installed to the bottom of the wall.
Vanhojen rakenteiden yleisimmät ongelmat muodostuvat ulko- tai sisäpuolisen vedeneristeen vaurioitumisesta, jolloin kosteuden kulkeutuminen rakenteisiin on todennäköistä. Vanhoissa rakenteissa myös anturan ja seinän välistä puuttuva kapillaarikatko aiheuttaa seinän alapinnan kosteusvaurioitumisen. Vanhat kerrostalot on usein rakennettu hyvin lähelle toisiaan, minkä vuoksi rakenteiden korjaaminen ulkopuolisilla menetelmillä on haasteellista. Tämän vuoksi sisäpuolisten korjausmenetelmien kehittäminen on ehdottoman tärkeää.
Vanhojen maanvastaisien seinärakenteiden tutkimisessa käytettiin WUFI 2D -ohjelmaa. WUFI:n avulla pystyttiin tarkastelemaan rakennuksessa liikkuvia kosteus- ja lämpöolosuhteita. Tutkimukseen valitun tarkastelujakson pituus oli neljä vuotta. Kosteus ja lämpösimuloinnista saatuja tuloksia tarkasteltiin VTT ja TTY:n kehittämällä suomalaisella homemallilla. Homemallin avulla voidaan tarkastella rakenteeseen muodostuvaa hometta eri lämpö- ja kosteusolosuhteissa.
Tutkimukseen valitut rakenteet ovat vuoden 1891 luonnonkivinen perusmuuri ja vuoden 1963 teräsbetoninen maanvastainen rakenne. WUFI:lla pystyttiin tarkastelemaan pelkästään vuoden 1963 rakennetta. Ohjelma ei soveltunut luonnonkivirakenteen tutkimiseen. Vuoden 1963 rakenne on tutkimuksen tulosten mukaisesti riskirakenne. Seinärakenteen rakennekerrosten välinen lämmöneriste on jatkuvasti kostea, minkä vuoksi homeen muodostuminen rakenteessa on todennäköistä. Sisäpuolelta tehtävään korjaamiseen käytettiin kalsiumsilikaattilevyä ja kahta erilaista korjausvaihtoehtoa, jotka sisälsivät kosteussulut. Tulosten mukaan voidaan todeta, että sisäpuolisista korjausratkaisuista kosteussululla ja kevytsoraharkkomuurauksella toteutettu rakenne olisi toimivin ratkaisu. Anturan ja seinän liittymän kautta kulkeutuva kosteus osoittautui kaikissa rakenteissa ongelmaksi. Tämän vuoksi seinärakenteen alapintaan tulisi toteuttaa kapillaarikatko.
The goal was to create functional repair methods for basement walls inside a building. The most common problems with old basement structures are moisture problems, when moisture penetrates into structures due to damage of moisture barriers. The lack of capillary breaks between foundation and wall causes moisture damages on the bottom of the wall. Old apartment buildings have been built close to each other, which makes it difficult to repair basement walls outside the building. This is the reason why the development of repair methods is important.
The hygrothermal simulation of basement walls was simulated using WUFI 2D software. The length of the reference period for the survey was four years. The hygrothermal simulation results have been examined with the Finnish mould growth model. The model can be used to view mould growth in different humidity and heat conditions.
The investigated structures were a natural stone fundament of 1891 and of 1963´s reinforced concrete basement wall. Only the structure of 1963 was possible to explore, because the program was not suitable for the simulation of natural stone fundament. Based on the simulation of the 1963´s basement wall was a risky structure. The thermal insulation between the bearing courses of the wall structure was constantly moist, causing strong mould formation. Calcium silicate board and two different types of moisture barrier repairs were used in the repairing of structures. According to the results, the best way to repair a basement wall inside a building is to use a moisture barrier and block of lightweight aggregate concrete. The point of contact between foundation and wall was the problem in every structure. Therefore, a capillary break should be installed to the bottom of the wall.