Tietoisen läsnäolon ryhmä mielenterveyskuntoutujille
Liimatainen, Hanna-Reetta (2019)
Liimatainen, Hanna-Reetta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311537
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli tietoisen läsnäolon ryhmän ohjaaminen skitsofreniaa sairastaville mielenterveyskuntoutujille. Työn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa tietoisen läsnäolon ryhmä skitsofreniaa sairastaville mielenterveyskuntoutujille. Toisena tarkoituksena oli hyödyntää Kabat-Zinnin määrittelemää seitsemää perusasennetta ryhmänohjauskerroilla. Ensimmäinen tavoite oli saada selville, millä tavalla he hyötyisivät tietoisen läsnäolon harjoittamisesta ryhmässä. Toisena tavoitteena oli tuottaa toimintakerroista tulostettava nide, jota olisi mahdollista hyödyntää jatkossa. Opinnäytetyön tilaaja oli eräs aikuispsykiatrian avohoidon yksikkö Etelä-Suomesta.
Skitsofreniaa sairastavan ohjauksessa tuli huomioida sairauden aiheuttamat haasteet, kuten häiriöt kognitiossa, puheessa ja ajatuksissa. Tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavat hyötyivät tietoisen läsnäolon harjoittamisesta ryhmässä. Meditoiminen oli vaikuttanut esimerkiksi kognitiiviseen oivalluskykyyn ja tunteiden säätelyyn myönteisesti. Myös suhtautuminen omaa sairautta kohtaan muuttui.
Ohjattu ryhmä kokoontui tunnin ajan, neljä kertaa tammikuun aikana. Ryhmässä oli kuusi osallistujaa. Ohjaajan havaintojen pohjalta, monen ryhmässä mukana olleen suhtautuminen omia ajatuksia kohtaan saattoi muuttua ja tietoisen läsnäolon harjoittaminen vaikutti mahdollisesti tunteiden säätelyyn positiivisesti. Ryhmäläiset itse pitivät kokemusta tietoisesta läsnäolosta valtaosin mieluisana.
Skitsofreniaa sairastavan ohjauksessa tuli huomioida sairauden aiheuttamat haasteet, kuten häiriöt kognitiossa, puheessa ja ajatuksissa. Tutkimusten mukaan skitsofreniaa sairastavat hyötyivät tietoisen läsnäolon harjoittamisesta ryhmässä. Meditoiminen oli vaikuttanut esimerkiksi kognitiiviseen oivalluskykyyn ja tunteiden säätelyyn myönteisesti. Myös suhtautuminen omaa sairautta kohtaan muuttui.
Ohjattu ryhmä kokoontui tunnin ajan, neljä kertaa tammikuun aikana. Ryhmässä oli kuusi osallistujaa. Ohjaajan havaintojen pohjalta, monen ryhmässä mukana olleen suhtautuminen omia ajatuksia kohtaan saattoi muuttua ja tietoisen läsnäolon harjoittaminen vaikutti mahdollisesti tunteiden säätelyyn positiivisesti. Ryhmäläiset itse pitivät kokemusta tietoisesta läsnäolosta valtaosin mieluisana.