Miten aloitteleva toimittaja voi oppia sietämään ammatillista epävarmuutta?
Halonen, Sinimaria (2019)
Halonen, Sinimaria
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052311428
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaiset asiat tuottavat toimittajaopiskelijoille ammatillista epävarmuutta: liittyykö epävarmuus enemmän media-alan murrokseen ja työuran tulevaisuuteen vai oman ammattitaidon riittämättömyyteen ja siten ammatti-identiteettiin? Lisäksi halusin tarkastella, miten epävarmuus ilmenee konkreettisesti ja minkälaisia keinoja opiskelijoilla itsellään on epävarmuuden sietämiseen ja ammatillisen itsetunnon vahvistamiseen.
Tietoperustassa käydään läpi, mitä toimittajan työllä tarkoitetaan, miten toimittajan ammatti-identiteetti rakentuu ja miten median ja työelämän murros on vaikuttanut toimittajien työnkuvaan ja työuriin aiempien tutkimusten perusteella. Lisäksi avaan, mitä epävarmuudella tarkoitetaan ja minkälaisia oireita epävarmuus tyypillisesti aiheuttaa.
Tutkimuksen vastaajina olivat kolmannen ja neljännen vuoden journalismin opiskelijat Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, Turun ammattikorkeakoulusta ja Oulun ammattikorkeakoulusta. Vastaajiksi valikoituivat loppuvaiheen opiskelijat, sillä valtaosalle heistä on jo ehtinyt kertymään käytännön työelämäkokemuksia ja kattavampi käsitys omasta osaamisesta. Opinnäytetyötutkimus on tyypiltään sekä määrällistä että laadullista. Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty kysely- ja analyysityökalu Webropoliin tehdyllä verkkokyselylomakkeella 13.–30.11.2018.
Opinnäytetyön aineiston perusteella epävarmuus koskettaa jokaista, mutta työkokemuksen määrä ja senhetkinen työtilanne vaikuttavat, minkälaisista asioista epävarmuutta tunnetaan. Vähiten työkokemusta omaavat olivat epävarmempia perinteisten ammattitaitojen, kuten haastatteluiden tekemisen, ideoinnin ja tekstin tuottamisen suhteen kuin enemmän työkokemusta omaavat. Iso osa tunsi epävarmuutta myös oman osaamisen markkinointitaidoista. Työuran tulevaisuus aiheutti epävarmuutta lähes jokaiselle. Vähemmän työkokemusta omaavat ja täysipäiväiset opiskelijat olivat huolissaan työpaikan ja kesätyön löytymisestä, enemmän työkokemusta omaavat ja alan töitä tekevät puolestaan työpaikan pysyvyydestä ja vakituisen työpaikan löytämisestä. He suhtautuivat silti huomattavasti luottavaisemmin omaan tulevaisuuteensa kuin vähemmän työkokemusta omaavat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ratkaisulähtöisyys, joten opinnäytetyön analyysiosion jälkeen on koottu asiantuntijoiden oppaisiin perustuvia vinkkejä siihen, miten aloitteleva toimittaja voi harjoitella ammatillisen epävarmuuden sietämistä.
Lopuksi arvioidaan tutkimuksen onnistumista ja käsitellään sitä, miten opinnäytetyöprosessi vaikutti kirjoittajan omaan epävarmuuteen.
Tietoperustassa käydään läpi, mitä toimittajan työllä tarkoitetaan, miten toimittajan ammatti-identiteetti rakentuu ja miten median ja työelämän murros on vaikuttanut toimittajien työnkuvaan ja työuriin aiempien tutkimusten perusteella. Lisäksi avaan, mitä epävarmuudella tarkoitetaan ja minkälaisia oireita epävarmuus tyypillisesti aiheuttaa.
Tutkimuksen vastaajina olivat kolmannen ja neljännen vuoden journalismin opiskelijat Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta, Turun ammattikorkeakoulusta ja Oulun ammattikorkeakoulusta. Vastaajiksi valikoituivat loppuvaiheen opiskelijat, sillä valtaosalle heistä on jo ehtinyt kertymään käytännön työelämäkokemuksia ja kattavampi käsitys omasta osaamisesta. Opinnäytetyötutkimus on tyypiltään sekä määrällistä että laadullista. Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty kysely- ja analyysityökalu Webropoliin tehdyllä verkkokyselylomakkeella 13.–30.11.2018.
Opinnäytetyön aineiston perusteella epävarmuus koskettaa jokaista, mutta työkokemuksen määrä ja senhetkinen työtilanne vaikuttavat, minkälaisista asioista epävarmuutta tunnetaan. Vähiten työkokemusta omaavat olivat epävarmempia perinteisten ammattitaitojen, kuten haastatteluiden tekemisen, ideoinnin ja tekstin tuottamisen suhteen kuin enemmän työkokemusta omaavat. Iso osa tunsi epävarmuutta myös oman osaamisen markkinointitaidoista. Työuran tulevaisuus aiheutti epävarmuutta lähes jokaiselle. Vähemmän työkokemusta omaavat ja täysipäiväiset opiskelijat olivat huolissaan työpaikan ja kesätyön löytymisestä, enemmän työkokemusta omaavat ja alan töitä tekevät puolestaan työpaikan pysyvyydestä ja vakituisen työpaikan löytämisestä. He suhtautuivat silti huomattavasti luottavaisemmin omaan tulevaisuuteensa kuin vähemmän työkokemusta omaavat.
Opinnäytetyön tavoitteena oli ratkaisulähtöisyys, joten opinnäytetyön analyysiosion jälkeen on koottu asiantuntijoiden oppaisiin perustuvia vinkkejä siihen, miten aloitteleva toimittaja voi harjoitella ammatillisen epävarmuuden sietämistä.
Lopuksi arvioidaan tutkimuksen onnistumista ja käsitellään sitä, miten opinnäytetyöprosessi vaikutti kirjoittajan omaan epävarmuuteen.