Perusopetuksen alaluokkien ammattihenkilöstön kokema tuen ja tiedon tarve nepsy-piirteisten oppilaiden kanssa
Huuhko, Kirsi (2019)
Huuhko, Kirsi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211260
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin perusopetuksen alaluokkien ammattihenkilöstön tietämystä ja tuen tarvetta nepsy-piirteisten lasten kanssa. Työssä selvitettiin nepsy-piirteisten lasten haasteita koulussa, erityisen tuen muotoja, ammattilaisten työssä jaksamista sekä yhteistyön toteutumista lapsen huoltajien ja hoitotahon kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa työn toimeksiantajalle eli ADHD-liitolle koulutuspaketin tai oppaan luomista varten.
Tietoperustassa avattiin käsite nepsy eli neuropsykiatriset erityispiirteet, joista tarkemmin ADHD ja ADHD-oireisen lapsen koulunkäyntiä tukevat menetelmät. Lisäksi tarkasteltiin perusopetusta ja sen ammattihenkilöstön eri rooleja ajatellen erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Tutkimusaineisto kerättiin 1.―6. luokkien ammattilaisille suunnatulla Webropol-kyselyllä. Vastauksia saatiin 10. Tutkimuskohteina olivat eteläsuomalaisen keskisuuren kaupungin satunnaisesti valitut kolme alakoulua. Saatu laadullinen aineisto teemoiteltiin, ja määrällinen esiteltiin diagrammein. AHDH-liiton roolia selvitettiin asiantuntijalle tehdyllä sähköpostikyselyllä. Lisäksi tekijä on suorittanut työharjoittelun liitossa.
Tulosten mukaan perusopetuksen ammattihenkilöstöllä on hyvä tietämys nepsy-piirteisyydestä. Pääosin ollaan tietoisia, mistä lisätietoa ja koulutusta on saatavilla. Saatu tuki, menetelmätietous sekä yhteistyö lapsen huoltajien ja hoitotahon kanssa koetaan riittämättömäksi. Ajan puute, suorat luokkakoot ja erityisammattilaisten riittämätön määrä heikentävät lisätiedon hankkimista ja työssä jaksamista. Suurin osa vastaajista sai kuitenkin työyhteisössään kollegiaalista tukea. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työskentelyä helpottavien menetelmien osaaminen auttaisi parhaiten. Tulokset auttavat ADHD-liittoa luomaan mahdollisen perusopetukseen tarkoitetun nepsy-koulutuspaketin tai -oppaan.
Tietoperustassa avattiin käsite nepsy eli neuropsykiatriset erityispiirteet, joista tarkemmin ADHD ja ADHD-oireisen lapsen koulunkäyntiä tukevat menetelmät. Lisäksi tarkasteltiin perusopetusta ja sen ammattihenkilöstön eri rooleja ajatellen erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Tutkimusaineisto kerättiin 1.―6. luokkien ammattilaisille suunnatulla Webropol-kyselyllä. Vastauksia saatiin 10. Tutkimuskohteina olivat eteläsuomalaisen keskisuuren kaupungin satunnaisesti valitut kolme alakoulua. Saatu laadullinen aineisto teemoiteltiin, ja määrällinen esiteltiin diagrammein. AHDH-liiton roolia selvitettiin asiantuntijalle tehdyllä sähköpostikyselyllä. Lisäksi tekijä on suorittanut työharjoittelun liitossa.
Tulosten mukaan perusopetuksen ammattihenkilöstöllä on hyvä tietämys nepsy-piirteisyydestä. Pääosin ollaan tietoisia, mistä lisätietoa ja koulutusta on saatavilla. Saatu tuki, menetelmätietous sekä yhteistyö lapsen huoltajien ja hoitotahon kanssa koetaan riittämättömäksi. Ajan puute, suorat luokkakoot ja erityisammattilaisten riittämätön määrä heikentävät lisätiedon hankkimista ja työssä jaksamista. Suurin osa vastaajista sai kuitenkin työyhteisössään kollegiaalista tukea. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työskentelyä helpottavien menetelmien osaaminen auttaisi parhaiten. Tulokset auttavat ADHD-liittoa luomaan mahdollisen perusopetukseen tarkoitetun nepsy-koulutuspaketin tai -oppaan.