Päihteiden käytön näkyvyys ja ongelmaan tarttuminen äitiys- ja lastenneuvoloissa : Terveydenhoitajan kokemukset aiheesta
Korkiakoski, Iida; Majaniemi, Julia (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Korkiakoski, Iida
Majaniemi, Julia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211219
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa Vaasan äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajilta päihteiden käytön näkyvyydestä, siihen puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä. Aihe valikoitui aiheen tärkeyden vuoksi ja koska päihteistä puhuminen ja siihen puuttuminen on osa terveydenhoitajan työtä neuvoloissa.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin haastattelemalla terveydenhoitajia, haastattelumuoto oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutuivat keskitetyssä Vaasan äitiysneuvolassa ja kahdessa eri lastenneuvolassa syksyllä 2018. Äitiysneuvolan haastatteluun kutsuttiin neljä terveydenhoitajaa, joista kolme pääsi osallistumaan ja lastenneuvoloiden haastatteluihin osallistui kaksi terveydenhoitajaa kumpaankin haastatteluun. Teoreettinen viitekehys koostuu terveydenhoitajan työstä neuvoloissa, päihteistä ja niiden käytön vaikutuksista lapseen, ehkäisevästä päihdetyöstä sekä neuvoloiden yhteistyötahoista. Tutkimus analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilla on erilaisia keinoja, kuten kyselyitä ja esitteitä, joiden avulla päihdeongelma voidaan huomata. Nämä osoittautuivat tueksi puheeksi ottamiseen ja keskustelun herättelijöiksi myös perheenjäsenten välille. Lisäksi terveydenhoitajien oman intuition ja aiemman kokemuksen koettiin olevan apuna. Myös kotikäyntejä tehtäessä, perheen kotiolot voivat paljastaa mahdollisen ongelman. Puuttumisen tukena terveydenhoitajilla on käytössä erilaisia yhteistyötahoja, joihin asiakkaita voidaan ohjata, kuten Horisontti tai Klaara. Haasteiksi ilmenivät mm. käytettävän ajan vähäisyys ja ongelman salailu, jolloin ongelma voi olla haasteellista huomata ja tarttua asiaan. Hyvän ilmapiirin luominen ja terveydenhoitajan tapa ottaa asia puheeksi koettiin tärkeiksi, jotta ongelmaan puuttuminen onnistuisi.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin haastattelemalla terveydenhoitajia, haastattelumuoto oli teemahaastattelu. Haastattelut toteutuivat keskitetyssä Vaasan äitiysneuvolassa ja kahdessa eri lastenneuvolassa syksyllä 2018. Äitiysneuvolan haastatteluun kutsuttiin neljä terveydenhoitajaa, joista kolme pääsi osallistumaan ja lastenneuvoloiden haastatteluihin osallistui kaksi terveydenhoitajaa kumpaankin haastatteluun. Teoreettinen viitekehys koostuu terveydenhoitajan työstä neuvoloissa, päihteistä ja niiden käytön vaikutuksista lapseen, ehkäisevästä päihdetyöstä sekä neuvoloiden yhteistyötahoista. Tutkimus analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajilla on erilaisia keinoja, kuten kyselyitä ja esitteitä, joiden avulla päihdeongelma voidaan huomata. Nämä osoittautuivat tueksi puheeksi ottamiseen ja keskustelun herättelijöiksi myös perheenjäsenten välille. Lisäksi terveydenhoitajien oman intuition ja aiemman kokemuksen koettiin olevan apuna. Myös kotikäyntejä tehtäessä, perheen kotiolot voivat paljastaa mahdollisen ongelman. Puuttumisen tukena terveydenhoitajilla on käytössä erilaisia yhteistyötahoja, joihin asiakkaita voidaan ohjata, kuten Horisontti tai Klaara. Haasteiksi ilmenivät mm. käytettävän ajan vähäisyys ja ongelman salailu, jolloin ongelma voi olla haasteellista huomata ja tarttua asiaan. Hyvän ilmapiirin luominen ja terveydenhoitajan tapa ottaa asia puheeksi koettiin tärkeiksi, jotta ongelmaan puuttuminen onnistuisi.