Suomalainen villa hyötykäyttöön: Villaketju kuntoon -opas
Sikanen, Irene (2019)
Sikanen, Irene
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052211136
Tiivistelmä
Tuotetusta suomalaisesta lampaanvillasta päätyy jatkojalostettavaksi vain noin puolet. Silti Suomeen tuodaan ulkomailta villaa. Suomessa lampaanvillan jatkojalostaminen ei kata edes kerintäkustannuksia, joten tilojen ei ole kannattavaa lähettää villaa jatkojalostettavaksi. Villalankojen kulutus on melko suurta, mutta tämä kulutus täytetään ulkomaisella villalla, joka ei ole yhtä ekologista ja eettistä kuin suomalainen villa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli ProAgria. Opas tuotettiin Katras-hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sähköinen opas lampureille villan laadun parantamiseen vaikuttavista tekijöistä. Työssä perehdyttiin kirjallisuuteen ja verkkomateriaaleihin Suomessa käytettävistä lammasroduista, villan arvioinnista ja villan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Työssä toteutettiin kysely pienkehrääjille Facebookissa Villa- ja kehruumiitti -ryhmässä sekä haastattelu Pirtin kehräämölle. Kyselyiden avulla kartoitettiin jatkojalostajien vaatimuksia villalle. Näiden tietojen pohjalta kirjoitettiin Villaketju kuntoon -opas. Opas toteutettiin Microsoft Word -ohjelmalla, koska siitä opas oli helppo siirtää LammasWikiin, jossa se julkaistiin. Oppaan tavoitteena oli lisätä lampureiden tietoisuuttaa siitä, millä keinoilla he voivat tuottaa aiempaa laadukkaampaa villaa, jonka jatkojalostaminen olisi entistä kannattavampaa ja joka vastaisi jatkojalostamoiden kriteereitä.
Löytyneiden tietojen, kyselyn vastausten ja haastattelun tulosten perusteella villan lajittelu nousi tärkeimmäksi toimenpiteeksi, jolla lampuri voi parantaa villasta saamiaan tuloja. Roskattomuus oli toinen asia, mitä arvostettiin paljon ja löytyneiden tietojen perusteella kiinnittämällä huomiota lampolan olosuhteisiin, ruokintamenetelmiin ja kuivitusmenetelmiin voidaan vaikuttaa villan puhtauteen. Tuloksia oppaan hyödyistä lampureille ei ole vielä tietoa, koska opas julkaistiin vasta opinnäytetyön kirjoitusvaiheen lopussa. Lisää tutkittavaa olisi jatkojalostajien vaatimuksissa, koska tässä työssä pienkehrääjien kyselyyn saatiin vähän vastauksia, mikä heikensi tulosten luotettavuutta.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli ProAgria. Opas tuotettiin Katras-hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sähköinen opas lampureille villan laadun parantamiseen vaikuttavista tekijöistä. Työssä perehdyttiin kirjallisuuteen ja verkkomateriaaleihin Suomessa käytettävistä lammasroduista, villan arvioinnista ja villan laatuun vaikuttavista tekijöistä. Työssä toteutettiin kysely pienkehrääjille Facebookissa Villa- ja kehruumiitti -ryhmässä sekä haastattelu Pirtin kehräämölle. Kyselyiden avulla kartoitettiin jatkojalostajien vaatimuksia villalle. Näiden tietojen pohjalta kirjoitettiin Villaketju kuntoon -opas. Opas toteutettiin Microsoft Word -ohjelmalla, koska siitä opas oli helppo siirtää LammasWikiin, jossa se julkaistiin. Oppaan tavoitteena oli lisätä lampureiden tietoisuuttaa siitä, millä keinoilla he voivat tuottaa aiempaa laadukkaampaa villaa, jonka jatkojalostaminen olisi entistä kannattavampaa ja joka vastaisi jatkojalostamoiden kriteereitä.
Löytyneiden tietojen, kyselyn vastausten ja haastattelun tulosten perusteella villan lajittelu nousi tärkeimmäksi toimenpiteeksi, jolla lampuri voi parantaa villasta saamiaan tuloja. Roskattomuus oli toinen asia, mitä arvostettiin paljon ja löytyneiden tietojen perusteella kiinnittämällä huomiota lampolan olosuhteisiin, ruokintamenetelmiin ja kuivitusmenetelmiin voidaan vaikuttaa villan puhtauteen. Tuloksia oppaan hyödyistä lampureille ei ole vielä tietoa, koska opas julkaistiin vasta opinnäytetyön kirjoitusvaiheen lopussa. Lisää tutkittavaa olisi jatkojalostajien vaatimuksissa, koska tässä työssä pienkehrääjien kyselyyn saatiin vähän vastauksia, mikä heikensi tulosten luotettavuutta.