Kokopäiväpedagogiikan toteutuminen vuoropäiväkodissa: Lapsen näkökulma
Suokas, Silja (2019)
Suokas, Silja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010781
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Silja Suokas
Kokopäiväpedagogiikan toteutuminen vuoropäiväkodissa ‒ Lapsen näkökulma
Sivut 90 ja liitteet 5
Kevät, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työn tilaajalle, miten kokopäiväpedagogiikka toteutuu eräässä pirkanmaalaisessa vuoropäiväkodissa lapsen näkökulmasta tarkasteltuna, vaikka lasten tulo- ja lähtöajat vaihtelevat. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia. Työssä havainnoitiin kolmea eri-ikäistä lasta heidän päiväkotiarjessaan vuorokauden eri aikoina yhteensä viisi kertaa jokaista lasta. Havainnointien ajalliset pituudet vaihtelivat lapsen hoitoajasta riippuen. Käsitystä vuorohoidon erityispiirteistä tutkimuskohteena olevassa vuoropäiväkodissa vahvistettiin haastattelemalla kahta kyseisen vuoropäiväkodin kasvattajaa.
Tutkimustyön teoreettinen viitekehys pohjautuu pitkälti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 pedagogisen toiminnan viitekehykseen, oppimiskäsitykseen lapsesta, kokopäiväpedagogiikan käsitteeseen sekä osallisuus -käsitteeseen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös vuorohoidon erityispiirteitä ja haasteita tutkimuksen valossa. Tutkimus on laadullinen, sillä se kohdistuu yksittäiseen ilmiön tarkasteluun. Tutkimusta voidaan luonnehtia myös tapaustutkimukseksi, sillä siinä pyritään keräämään tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tietoa. Tutkimuksessa on myös hermeneuttisen tutkimuksen piirteitä, koska siinä pyritään saamaan mahdollisimman syvällinen kuva tutkittavasta kohteesta. Tutkimustulosten analysointimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimusaineistoa analysoitiin tarkastelemalla varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteutumista kasvatuksen, hoidon ja oppimisen näkökulmista. Tutkimustuloksia analysoitiin myös lapsen osallisuuden näkökulmasta, sillä osallisuus nähdään varhaiskasvatuksessa pedagogista toimintaa ohjaavana arvona. Koska pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa läsnä kaiken aikaa, kokopäiväpedagogiikkana ja vaikuttaa kaikkeen toimintaan, on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta, miten kokopäiväpedagogiikka toteutuu. Voidaan kuitenkin todeta, että kokopäiväpedagogiikka toteutui monissa arjen tilanteissa, mutta kasvattajien ymmärrystä laadukkaan kokopäiväpedagogiikan merkityksestä lapsen hyvinvoinnille tulee kirkastaa, jotta lapsen hyvinvointi on turvattua.
Asiasanat: kokopäiväpedagogiikka, vuorohoito, varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen näkökulma
Silja Suokas
Kokopäiväpedagogiikan toteutuminen vuoropäiväkodissa ‒ Lapsen näkökulma
Sivut 90 ja liitteet 5
Kevät, 2019
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työn tilaajalle, miten kokopäiväpedagogiikka toteutuu eräässä pirkanmaalaisessa vuoropäiväkodissa lapsen näkökulmasta tarkasteltuna, vaikka lasten tulo- ja lähtöajat vaihtelevat. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia. Työssä havainnoitiin kolmea eri-ikäistä lasta heidän päiväkotiarjessaan vuorokauden eri aikoina yhteensä viisi kertaa jokaista lasta. Havainnointien ajalliset pituudet vaihtelivat lapsen hoitoajasta riippuen. Käsitystä vuorohoidon erityispiirteistä tutkimuskohteena olevassa vuoropäiväkodissa vahvistettiin haastattelemalla kahta kyseisen vuoropäiväkodin kasvattajaa.
Tutkimustyön teoreettinen viitekehys pohjautuu pitkälti Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 pedagogisen toiminnan viitekehykseen, oppimiskäsitykseen lapsesta, kokopäiväpedagogiikan käsitteeseen sekä osallisuus -käsitteeseen. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös vuorohoidon erityispiirteitä ja haasteita tutkimuksen valossa. Tutkimus on laadullinen, sillä se kohdistuu yksittäiseen ilmiön tarkasteluun. Tutkimusta voidaan luonnehtia myös tapaustutkimukseksi, sillä siinä pyritään keräämään tutkittavasta ilmiöstä mahdollisimman paljon tietoa. Tutkimuksessa on myös hermeneuttisen tutkimuksen piirteitä, koska siinä pyritään saamaan mahdollisimman syvällinen kuva tutkittavasta kohteesta. Tutkimustulosten analysointimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä.
Tutkimusaineistoa analysoitiin tarkastelemalla varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteutumista kasvatuksen, hoidon ja oppimisen näkökulmista. Tutkimustuloksia analysoitiin myös lapsen osallisuuden näkökulmasta, sillä osallisuus nähdään varhaiskasvatuksessa pedagogista toimintaa ohjaavana arvona. Koska pedagogiikka on varhaiskasvatuksessa läsnä kaiken aikaa, kokopäiväpedagogiikkana ja vaikuttaa kaikkeen toimintaan, on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta, miten kokopäiväpedagogiikka toteutuu. Voidaan kuitenkin todeta, että kokopäiväpedagogiikka toteutui monissa arjen tilanteissa, mutta kasvattajien ymmärrystä laadukkaan kokopäiväpedagogiikan merkityksestä lapsen hyvinvoinnille tulee kirkastaa, jotta lapsen hyvinvointi on turvattua.
Asiasanat: kokopäiväpedagogiikka, vuorohoito, varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen näkökulma