EU-tilidirektiivin toteutus kansallisella tasolla: Peruspankkipalvelut käytännössä
Kataja, Tarmo (2019)
Kataja, Tarmo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052010694
Tiivistelmä
Finanssialan sääntely on lisääntynyt voimakkaasti finanssikriisin jälkeen. Tämä näkyy erityisesti EU:sta tulevassa sääntelyssä. Tämä on aiheuttanut muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön Suomessa. EU:n direktiivien seurauksena on muutettu ja tullaan muuttamaan luottolaitostoiminnasta annettua lakia, Finanssivalvonnasta annettua lakia, maksulaitoslakia, rahanpesulakia ja maksupalvelulakia. Sääntelyllä pyritään finanssikriisien torjumiseen, kuluttajansuojan kehittämiseen ja kilpailun ylläpitämiseen.
Keskityn opinnäytetyössäni selvittämään mitä uudistunut tilidirektiivi 2014/92/EU tarkoittaa kansallisella tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mikä on tilidirektiivissä määritelty peruspankkipalvelukokonaisuus. Missä tilanteissa pankki tarjoaa asiakkaalle peruspankkipalveluita ja voiko pankki kieltäytyä peruspankkipalvelujen tarjoamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä luottolaitosten toimintaa säätelevään lainsäädäntöön ja alaa sääteleviin EU-direktiiveihin. Tietoa hankittiin artikkeleista, verkkojulkaisuista ja viranomaisten valmistelu- ja lausuntomateriaaleista, sekä finanssialan toimijoiden tuottamasta materiaalista. Lisäksi hyödynnettiin Finanssivalvonnasta saatuja tietoja ja tekijän omaa pankkikokemusta.
Tutkimus osoittaa, että direktiivin edellyttämiä peruspankkipalveluita on Suomessa hyvin tarjolla verrattuna moniin muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Selvityksen perusteella peruspankkipalvelujen kysyntä on ollut toistaiseksi vähäistä. Keskeisin syy peruspankkipalvelujen avaamisesta kieltäytymiselle on ollut se, ettei pankki ole voinut tunnistaa asiakasta luotettavasti. EU-tasolla pankkipalveluja ja mahdollista lisäsääntelyä tarkastellaan seuraavan kerran syksyllä 2019.
Keskityn opinnäytetyössäni selvittämään mitä uudistunut tilidirektiivi 2014/92/EU tarkoittaa kansallisella tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mikä on tilidirektiivissä määritelty peruspankkipalvelukokonaisuus. Missä tilanteissa pankki tarjoaa asiakkaalle peruspankkipalveluita ja voiko pankki kieltäytyä peruspankkipalvelujen tarjoamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä luottolaitosten toimintaa säätelevään lainsäädäntöön ja alaa sääteleviin EU-direktiiveihin. Tietoa hankittiin artikkeleista, verkkojulkaisuista ja viranomaisten valmistelu- ja lausuntomateriaaleista, sekä finanssialan toimijoiden tuottamasta materiaalista. Lisäksi hyödynnettiin Finanssivalvonnasta saatuja tietoja ja tekijän omaa pankkikokemusta.
Tutkimus osoittaa, että direktiivin edellyttämiä peruspankkipalveluita on Suomessa hyvin tarjolla verrattuna moniin muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Selvityksen perusteella peruspankkipalvelujen kysyntä on ollut toistaiseksi vähäistä. Keskeisin syy peruspankkipalvelujen avaamisesta kieltäytymiselle on ollut se, ettei pankki ole voinut tunnistaa asiakasta luotettavasti. EU-tasolla pankkipalveluja ja mahdollista lisäsääntelyä tarkastellaan seuraavan kerran syksyllä 2019.