Uuden työntekijän perehdyttäminen vatsaelinkirurgisilla vuodeosastoilla Jorvin sairaalassa
Niemelä, Tiina (2019)
Niemelä, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051910567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051910567
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jorvin sairaalassa vatsaelinkirurgisten vuodeosastojen uusien työntekijöiden perehdyttämisen nykytilaa sekä saada tietoa miten uudet työntekijät kehittäisivät perehdytystä oman kokemuksen pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä kvantitatiivisista sekä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmää. Tutkimus suoritettiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2018. Kysely lähetettiin kaikille K5, K6 ja K7 uusille työntekijöille, jotka ovat saaneet alkuperehdytyksen kahden vuoden sisällä. Vastaajia kyselyyn saatiin 22 kpl vastausprosentin ollen 91.67%. Kyselyssä oli suljettuja kysymyksiä, jotka analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin ja avoimia kysymyksiä, jotka analysointiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että perehdytysprosessia tulisi kehittää entisestään. Ainoastaan 50,0% vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että heillä oli kattavat tiedot työskennellä vuodeosastolla alkuperehdytyksen jälkeen. Tutkimustuloksista ilmeni, että valmiit aiemmin koostetut muistilistat ja perehdytyssuunnitelmat olivat käyttökelpoisia, mutta niitä ei kuitenkaan hyödynnetty tarpeeksi perehdytyksen aikana. Uudet työntekijät kokivat, että heidät otettiin osastoilla vastaan pääsääntöisesti melko hyvin. Perehdytysaikana esimieheltä ja perehdyttäjiltä sai tukea.
Tulosten perusteella perehdytyksen onnistumisessa suuri rooli on perehdyttäjällä. Perehdytyksen suunnittelussa olisi tärkeää valita sopiva nimetty perehdyttäjä, joka on kiinnostunut ja motivoitunut perehdyttämään uutta työntekijää. Perehdyttäjille pitäisi antaa tietoa perehdytyksen sisällöstä ja vastuujaosta. Perehdytyksen suunnittelussa tulisi entistä enemmän ottaa huomiota perehdytettävän yksilöllisyyteen ja opetustarpeeseen. Myös tasapuolisuus perehdytyksessä on tärkeää, esimerkiksi kaikille uusille työntekijöille tulisi antaa yhtä pitkä perehdytysaika.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että perehdytysprosessia tulisi kehittää entisestään. Ainoastaan 50,0% vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä, että heillä oli kattavat tiedot työskennellä vuodeosastolla alkuperehdytyksen jälkeen. Tutkimustuloksista ilmeni, että valmiit aiemmin koostetut muistilistat ja perehdytyssuunnitelmat olivat käyttökelpoisia, mutta niitä ei kuitenkaan hyödynnetty tarpeeksi perehdytyksen aikana. Uudet työntekijät kokivat, että heidät otettiin osastoilla vastaan pääsääntöisesti melko hyvin. Perehdytysaikana esimieheltä ja perehdyttäjiltä sai tukea.
Tulosten perusteella perehdytyksen onnistumisessa suuri rooli on perehdyttäjällä. Perehdytyksen suunnittelussa olisi tärkeää valita sopiva nimetty perehdyttäjä, joka on kiinnostunut ja motivoitunut perehdyttämään uutta työntekijää. Perehdyttäjille pitäisi antaa tietoa perehdytyksen sisällöstä ja vastuujaosta. Perehdytyksen suunnittelussa tulisi entistä enemmän ottaa huomiota perehdytettävän yksilöllisyyteen ja opetustarpeeseen. Myös tasapuolisuus perehdytyksessä on tärkeää, esimerkiksi kaikille uusille työntekijöille tulisi antaa yhtä pitkä perehdytysaika.