Selvitys krooniseen epäspesifiin niskakipuun vaikuttavien harjoitteiden ja harjoitusmuotojen toimivuudesta : Taustatietoa terapeuttisen harjoittelun suunnittelun tueksi
Huppunen, Juha; Nevalainen, Anton (2019)
Huppunen, Juha
Nevalainen, Anton
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710420
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään kroonista epäspesifiä niskakipua ja selvitetään fyysisen aktiivisuuden, yleisen harjoittelun sekä lihasvoimaharjoittelun vaikuttavuutta sen hoitoon. Opinnäytetyön tarkoituksena on koota tietopohja kroonisesta epäspesifistä niskakivusta kärsivien asiakkaiden hoitoprosessin tueksi Nurmijärven Fysioterapia & KuntoCenterin käyttöön. Tietopohjan tarkoituksena on helpottaa fysioterapeuttien työtä, antaa uutta tietoa ja tuoda mahdollisesti uusia näkökulmia niskakivusta kärsivien asiakkaiden terapeuttiseenharjoitteluun.
Tiedonhankintaprosessi aloitettiin tutustumalla FinTerveys 2017 – tutkimukseen ja jatkettiin tutustumalla huolellisesti niskakipua käsitteleviin Käypä hoito -suosituksiin. Käypä hoito -suosituksissa käytettyjä tutkimuksia päätettiin sisällyttää työhön, sillä niiden on todettu olevan sovellettavissa hyvin suomalaiseen väestöön. Varsinainen tiedonhaku päätettiin toteuttaa PubMed - tietokannan avulla sen saavutettavuuden ja kattavan julkaisusisällön vuoksi. Käypä hoito -suositusten ja niiden kautta löydettyjen tutkimusten sekä Pubmed hausta kerättyjen tutkimusten perusteella muodostettiin sisältö niskakivun yleisyyttä ja taustatekijöitä sekä yleisen harjoittelun ja voimaharjoittelun vaikuttavuutta käsittelevälle opinnäytetyölle.
Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta niskakipujen ennaltaehkäisyssä löytyy ristiriitaista tietoa ja sen vaikuttavuus on luettujen tutkimusten perusteella epävarmaa. Liikunnan harrastaminen kuitenkin vähentänee epäspesifisen niskakivun riskiä ja parantanee niskakivun ennustetta. Tutkimusten perusteella paras vaikutus näyttäisi olevan voimaharjoittelulla, sillä yhdessäkään luetussa tutkimuksessa ei todettu etteikö voimaharjoittelusta olisi ollut hyötyä. Venyttelyn ja kestävyysharjoittelun tulokset olivat ristiriitaisempia, mutta myös niistä vaikuttaisi olevan hyötyä. Spesifien harjoitteiden löytäminen osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä vain muutama tutkimus keskittyi selvittämään nimenomaan tietyn liikkeen tai liikkeiden tehokkuutta. Tutkimuksissa käytiin kuitenkin yksityiskohtaisesti läpi, mitä tai minkälaisia harjoitteita tehtiin. Niiden pohjalta löytyi loppujen lopuksi paljon erilaisia liikkeitä.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimusta eri harjoittelumuotojen, sekä niissä käytettyjen liikkeiden vaikuttavuudesta niskakipuun. Tarvitaan tarkempaa tutkimusta, mitkä liikkeet ovat selvästi muita liikkeitä tehokkaimpia niskakivun hoidossa. Spesifisten liikkeiden tarkka tutkiminen, sekä kokonaisvaltaisen harjoittelun huomioiminen, mukaan lukien aerobinen harjoittelu ja venyttely, voisi auttaa optimaalisen harjoitusprotokollan löytämisessä.
Tiedonhankintaprosessi aloitettiin tutustumalla FinTerveys 2017 – tutkimukseen ja jatkettiin tutustumalla huolellisesti niskakipua käsitteleviin Käypä hoito -suosituksiin. Käypä hoito -suosituksissa käytettyjä tutkimuksia päätettiin sisällyttää työhön, sillä niiden on todettu olevan sovellettavissa hyvin suomalaiseen väestöön. Varsinainen tiedonhaku päätettiin toteuttaa PubMed - tietokannan avulla sen saavutettavuuden ja kattavan julkaisusisällön vuoksi. Käypä hoito -suositusten ja niiden kautta löydettyjen tutkimusten sekä Pubmed hausta kerättyjen tutkimusten perusteella muodostettiin sisältö niskakivun yleisyyttä ja taustatekijöitä sekä yleisen harjoittelun ja voimaharjoittelun vaikuttavuutta käsittelevälle opinnäytetyölle.
Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta niskakipujen ennaltaehkäisyssä löytyy ristiriitaista tietoa ja sen vaikuttavuus on luettujen tutkimusten perusteella epävarmaa. Liikunnan harrastaminen kuitenkin vähentänee epäspesifisen niskakivun riskiä ja parantanee niskakivun ennustetta. Tutkimusten perusteella paras vaikutus näyttäisi olevan voimaharjoittelulla, sillä yhdessäkään luetussa tutkimuksessa ei todettu etteikö voimaharjoittelusta olisi ollut hyötyä. Venyttelyn ja kestävyysharjoittelun tulokset olivat ristiriitaisempia, mutta myös niistä vaikuttaisi olevan hyötyä. Spesifien harjoitteiden löytäminen osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä vain muutama tutkimus keskittyi selvittämään nimenomaan tietyn liikkeen tai liikkeiden tehokkuutta. Tutkimuksissa käytiin kuitenkin yksityiskohtaisesti läpi, mitä tai minkälaisia harjoitteita tehtiin. Niiden pohjalta löytyi loppujen lopuksi paljon erilaisia liikkeitä.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisätutkimusta eri harjoittelumuotojen, sekä niissä käytettyjen liikkeiden vaikuttavuudesta niskakipuun. Tarvitaan tarkempaa tutkimusta, mitkä liikkeet ovat selvästi muita liikkeitä tehokkaimpia niskakivun hoidossa. Spesifisten liikkeiden tarkka tutkiminen, sekä kokonaisvaltaisen harjoittelun huomioiminen, mukaan lukien aerobinen harjoittelu ja venyttely, voisi auttaa optimaalisen harjoitusprotokollan löytämisessä.