Avoimuus, luottamus ja arvostus osana hyvää henkilöstön johtamista Kaarinan kaupungin esimiestyössä
Virtanen, Riikka (2019)
Virtanen, Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051710376
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittin hyvää henkilöstön johtamista Kaarinan kaupungissa. Tutkimuksessa keskityttiin esimiestyötä tekevien henkilöstön johtamiseen. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään vastauksia siihen, kuinka tärkeänä Kaarinan kaupungin esimiehet pitävät luottamusta, arvostusta ja avoimuutta osana hyvää henkilöstön johtamista.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa määriteltiin keskeisimmät esimiestyöhön liittyvät termit ja perehdyttiin henkilöstön johtamiseen tarkastellen sitä luottamuksen, arvostuksen ja avoimuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin käyttäen aineistonkeruu- ja analysointimenetelmänä kvantitatiivista menetelmää. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toteutettiin sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin pohja-aineistona toimivan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella valittujen palvelualueiden esimiehille.
Kyselyyn vastanneet olivat sivistyspalveluiden ja teknisten palveluiden esimiehiä.
Hyvään henkilöstön johtamiseen kytkettiin tutkimuksessa laajasti vuorovaikutuksellisia asioita, kuten keskustelevan ilmapiirin ylläpitoa, avoimuutta, palautteenantoa ja mutkatonta lähestyttävyyttä. Mitä heikommaksi vuorovaikutuksen toimivuus koettiin, sitä heikommaksi arvioitiin oman esimiestyön laatua. Monilla esimiehillä oli halu tehdä esimiestyötä hyvin ja kehittyä siinä. Vastakohtana tälle voi havaita etenkin teknisten palveluiden puolella esiintyvän enemmän omaan substanssialaan liittyvää kiinnostusta oman itsensä kehittämiseen kuin esimiestehtävässä kehittymiseen. Tutkimuksessa nousi esille, että esimiestyötä toteutettiin osana muita työtehtäviä. Ajan riittävyys esimiestöihin koettiin riittämättömäksi, mikä puolestaan koettiin hyvää henkilöstön johtamista
heikentävänä tekijänä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa määriteltiin keskeisimmät esimiestyöhön liittyvät termit ja perehdyttiin henkilöstön johtamiseen tarkastellen sitä luottamuksen, arvostuksen ja avoimuuden näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin käyttäen aineistonkeruu- ja analysointimenetelmänä kvantitatiivista menetelmää. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toteutettiin sähköinen kyselylomake, joka lähetettiin pohja-aineistona toimivan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella valittujen palvelualueiden esimiehille.
Kyselyyn vastanneet olivat sivistyspalveluiden ja teknisten palveluiden esimiehiä.
Hyvään henkilöstön johtamiseen kytkettiin tutkimuksessa laajasti vuorovaikutuksellisia asioita, kuten keskustelevan ilmapiirin ylläpitoa, avoimuutta, palautteenantoa ja mutkatonta lähestyttävyyttä. Mitä heikommaksi vuorovaikutuksen toimivuus koettiin, sitä heikommaksi arvioitiin oman esimiestyön laatua. Monilla esimiehillä oli halu tehdä esimiestyötä hyvin ja kehittyä siinä. Vastakohtana tälle voi havaita etenkin teknisten palveluiden puolella esiintyvän enemmän omaan substanssialaan liittyvää kiinnostusta oman itsensä kehittämiseen kuin esimiestehtävässä kehittymiseen. Tutkimuksessa nousi esille, että esimiestyötä toteutettiin osana muita työtehtäviä. Ajan riittävyys esimiestöihin koettiin riittämättömäksi, mikä puolestaan koettiin hyvää henkilöstön johtamista
heikentävänä tekijänä.