"Se on kivaa, kun perhe osaa viittoa" - Kuurojen lasten osallisuuden kokemuksia kuulevissa perheissä
Tiainen, Teresa (2019)
Tiainen, Teresa
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610290
Tiivistelmä
Osallisuudesta käydään nykypäivänä paljon keskustelua eri yhteiskunnallisten tahojen toimesta. Sitä pidetään tärkeänä, hyvinvointia edistävänä ja jokaiselle kuuluvana asiana. Vaikka osallisuus onkin hyvin laaja käsite, se merkitsee kaiken ikäisten kannalta yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista. Osallisuus on yhteisöpedagogeille tärkeä arvo ja sitä edistetään kaikin tavoin yhteisöpedagogin työkentällä. Kieli on osallisuuden keskeinen väline, joten kuurojen lasten kuulevissa perheissä osallisuuden ylle nousee kysymysmerkki, sillä kuurot lapset ja kuulevat vanhemmat käyttävät eri kieltä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kuurojen Palvelusäätiö, joka tekee työtä kuurojen ja kuurosokeiden hyväksi. Säätiö tarjoaa asiakkailleen viittomakielisiä palveluja sekä järjestölähtöistä toimintaa. Yksi säätiön palvelumuodoista, Juniori-ohjelma, tarjoaa viittomakielen opetusta ja vertaistukea kuurojen, huonokuuloisten ja viittomakommunikaatiota käyttävien lasten perheille. Nämä Juniori-ohjelman perheet muodostavat opinnäytetyöni tutkimuskohteen.
Tässä opinnäytetyössä selvitin kuurojen lasten osallisuuden kokemuksia kuulevissa perheissä, perheiden viittomakielen käytön vaikutuksia kuurojen lasten kokemaan osallisuuteen sekä perheiden tuen tarvetta. Tavoitteena oli havaita kuurojen lasten osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, osallisuuden edistämisessä hyviksi todettuja käytäntöjä sekä siinä ilmenneitä haasteita. Tarkoituksena on auttaa Juniori-ohjelmaa edistämään kuurojen lasten osallisuutta ja tukemaan perheitä hyödyntämällä opinnäytetyöstä saatuja tietoja.
Opinnäytetyö toteutettiin luonteensa vuoksi laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastattelut käytiin läpi kevään 2019 aikana ja haastatteluun osallistui yhteensä neljä perhettä ympäri Suomea. Lapsia ja vanhempia haastateltiin erikseen, vanhemmat parihaastatteluina ja lapset yksilöhaastatteluina. Aineiston analyysissa hyödynsin abduktiivista päättelyä eli teoriasidonnaista lähestymistapaa. Tämä opinnäytetyö pohjautuu suuresti Nigel Thomasin teoriaan osallisuuden ulottuvuuksista.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksi eri, toisiltaan poikkeavaa, mutta toisaalta yhteneväistä näkökulmaa aiheeseen. Saimme tietoa siitä, miten kuurot lapset kokevat osallisuuden perheissään sekä siitä, mitä mieltä vanhemmat ovat tästä aiheesta. Tutkimuksista kävi ilmi se, että osallisuus oli kaikkien haastatteluun osallistuneiden lasten mielestä toteutunut melko hyvin perheissään. Perheen viittomakielen käytöllä on ollut suuri vaikutus kuuron lapsen kokemaan osallisuuteen, sillä viittomakieli takaa kuurolle lapselle jatkuvan ja apuvälineistä riippumattoman tiedonsaannin. Se puolestaan vaatii vanhemmilta puolestaan lapsen erityistä huomioimista ja jatkuvaa viittomakielen käyttöä.
Tulokset mukailevat tietoperustaa, mutta ne tarjoavat kuitenkin merkityksellistä ja yksityiskohtaisempaa tietoa tilaajan tarpeisiin. Lisäksi parempi ymmärrys viittomakielen merkityksestä osana kuuron lapsen elämää toimii Juniori-ohjelman vetonaulana uusille perheille. Opinnäytetyön tuottama tieto on myös ammattialalle hyödyllinen, sillä yhteisöpedagogien tulee ymmärtää eri ihmisten erilaiset osallisuuden edellytykset. Tämän opinnäytetyön myötä yhteisöpedagogit ja muut kuuron kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat paremmin huomioida kuuron henkilön osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Kuurojen Palvelusäätiö, joka tekee työtä kuurojen ja kuurosokeiden hyväksi. Säätiö tarjoaa asiakkailleen viittomakielisiä palveluja sekä järjestölähtöistä toimintaa. Yksi säätiön palvelumuodoista, Juniori-ohjelma, tarjoaa viittomakielen opetusta ja vertaistukea kuurojen, huonokuuloisten ja viittomakommunikaatiota käyttävien lasten perheille. Nämä Juniori-ohjelman perheet muodostavat opinnäytetyöni tutkimuskohteen.
Tässä opinnäytetyössä selvitin kuurojen lasten osallisuuden kokemuksia kuulevissa perheissä, perheiden viittomakielen käytön vaikutuksia kuurojen lasten kokemaan osallisuuteen sekä perheiden tuen tarvetta. Tavoitteena oli havaita kuurojen lasten osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, osallisuuden edistämisessä hyviksi todettuja käytäntöjä sekä siinä ilmenneitä haasteita. Tarkoituksena on auttaa Juniori-ohjelmaa edistämään kuurojen lasten osallisuutta ja tukemaan perheitä hyödyntämällä opinnäytetyöstä saatuja tietoja.
Opinnäytetyö toteutettiin luonteensa vuoksi laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastattelut käytiin läpi kevään 2019 aikana ja haastatteluun osallistui yhteensä neljä perhettä ympäri Suomea. Lapsia ja vanhempia haastateltiin erikseen, vanhemmat parihaastatteluina ja lapset yksilöhaastatteluina. Aineiston analyysissa hyödynsin abduktiivista päättelyä eli teoriasidonnaista lähestymistapaa. Tämä opinnäytetyö pohjautuu suuresti Nigel Thomasin teoriaan osallisuuden ulottuvuuksista.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi kaksi eri, toisiltaan poikkeavaa, mutta toisaalta yhteneväistä näkökulmaa aiheeseen. Saimme tietoa siitä, miten kuurot lapset kokevat osallisuuden perheissään sekä siitä, mitä mieltä vanhemmat ovat tästä aiheesta. Tutkimuksista kävi ilmi se, että osallisuus oli kaikkien haastatteluun osallistuneiden lasten mielestä toteutunut melko hyvin perheissään. Perheen viittomakielen käytöllä on ollut suuri vaikutus kuuron lapsen kokemaan osallisuuteen, sillä viittomakieli takaa kuurolle lapselle jatkuvan ja apuvälineistä riippumattoman tiedonsaannin. Se puolestaan vaatii vanhemmilta puolestaan lapsen erityistä huomioimista ja jatkuvaa viittomakielen käyttöä.
Tulokset mukailevat tietoperustaa, mutta ne tarjoavat kuitenkin merkityksellistä ja yksityiskohtaisempaa tietoa tilaajan tarpeisiin. Lisäksi parempi ymmärrys viittomakielen merkityksestä osana kuuron lapsen elämää toimii Juniori-ohjelman vetonaulana uusille perheille. Opinnäytetyön tuottama tieto on myös ammattialalle hyödyllinen, sillä yhteisöpedagogien tulee ymmärtää eri ihmisten erilaiset osallisuuden edellytykset. Tämän opinnäytetyön myötä yhteisöpedagogit ja muut kuuron kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat paremmin huomioida kuuron henkilön osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä.