Hiilijalanjälki: Kyselytutkimus SeAmk:in ruokayksikön opiskelijoille hiilijalanjäljestä ja ilmastonmuutoksesta
Takanen, Marko (2019)
Lataukset:
Takanen, Marko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610289
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on selvittää Seamk:in ruokayksikön opiskelijoiden käsityksiä hiilijalanjäljestä ja ilmastonmuutoksesta. Agrologeilta, restonomeilta ja elintarvikeinsinööreiltä on pyritty selvittämään mitä he olisivat valmiita tekemään hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Pohjana tutkimukselle on saatu tämänhetken IPPC:n 2018-2019 ilmastoraporteista sekä ilmastonmuutoksen tämänhetkisestä tilanteesta, sekä tavoitteista, joilla pyritään pienentämään ilmastonmuutosta.
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vastuullisella kestävän kehityksen metsäntaloudella on paljon kannatusta, millä pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä ja vähentämään ilmastonmuutosta. Myös muiden kysymysten osalta koskien maataloutta ja ruokatuotantoa oli huomattavissa eri ryhmien välillä uudistamishalukkuutta.
Metsätalouden ja maatalouden sekä ruokatuotannon täytyy olla perillä yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, johon vaikuttaa myös maailmanlaajuinen ilmastonmuutos, jota pyritään vähentämään pienentämällä hiilijalanjälkeä ja toimimaan tietyissä rajoissa, jotta tämä onnistuisi. Kysymysten on tarkoitus toimia pohjana tälle kehitykselle ja vastaukset ovat suoraan verrannollisia kysymyksiin ja ottavat huomioon yleisen mielipiteen laajemmassa katsannossa ja auttavat metsäntaloutta, sekä niiden tarkoitus on tuoda maatalouteen ja ruokatuotantoon uusia näkemyksiä vallitsevien käsitysten sijaan.
Tämän opinnäytetyön tulosten osalta oli hajontaa eniten agrologien ja muiden ryhmien restonomien ja elintarvikeinsinöörien välillä. Peltoviljelyn osalta painotus oli kysymysten osalta ainoastaan suoraan ihmisille sopivien kasvien viljelyyn, mikä tarkoittaisi käytännössä rehutuotannon vähentämistä ja nautakarjan vähentämistä, mikä pienentäisi suoraan myös kasvihuonekaasuja, mitä agrologit vastustivat. Myös julkisten ruokapalveluiden muuttamista kasvisruokapainoitteisemmaksi tulokset olivat vastakkaiset restonomien ja agrologien välillä. Restonomien enemmistön kannattaessa tätä, agrologien enemmistö vastusti.
Metsätaloudessa hiilinielujen ja metsänhakkuiden osalta enemmistö elintarvikeinsinööreistä ja restonomeista vastusti hakkuiden lisäämistä metsätaloudessa, jossa agrologien tulokset menivät suunnilleen tasan sekä puolesta, että vastaan. Yleisesti ilmastonmuutoksesta, Suomen toimimisesta päästöjen vähentämisen auttamisessa kansainvälisissä tehtävissä ja kestävän kehityksen mukaisesta metsätaloudesta oltiin samaa mieltä. Ilmastonmuutos otettiin kyselytutkimuksessa vakavasti. Ihmisen välillisestä vaikutuksesta ilmastonmuutokseen olivat kaikki tutkimuksessa samaa mieltä.
Avainsanat: hiilijalanjälki, ilmastonmuutos
Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vastuullisella kestävän kehityksen metsäntaloudella on paljon kannatusta, millä pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä ja vähentämään ilmastonmuutosta. Myös muiden kysymysten osalta koskien maataloutta ja ruokatuotantoa oli huomattavissa eri ryhmien välillä uudistamishalukkuutta.
Metsätalouden ja maatalouden sekä ruokatuotannon täytyy olla perillä yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista, johon vaikuttaa myös maailmanlaajuinen ilmastonmuutos, jota pyritään vähentämään pienentämällä hiilijalanjälkeä ja toimimaan tietyissä rajoissa, jotta tämä onnistuisi. Kysymysten on tarkoitus toimia pohjana tälle kehitykselle ja vastaukset ovat suoraan verrannollisia kysymyksiin ja ottavat huomioon yleisen mielipiteen laajemmassa katsannossa ja auttavat metsäntaloutta, sekä niiden tarkoitus on tuoda maatalouteen ja ruokatuotantoon uusia näkemyksiä vallitsevien käsitysten sijaan.
Tämän opinnäytetyön tulosten osalta oli hajontaa eniten agrologien ja muiden ryhmien restonomien ja elintarvikeinsinöörien välillä. Peltoviljelyn osalta painotus oli kysymysten osalta ainoastaan suoraan ihmisille sopivien kasvien viljelyyn, mikä tarkoittaisi käytännössä rehutuotannon vähentämistä ja nautakarjan vähentämistä, mikä pienentäisi suoraan myös kasvihuonekaasuja, mitä agrologit vastustivat. Myös julkisten ruokapalveluiden muuttamista kasvisruokapainoitteisemmaksi tulokset olivat vastakkaiset restonomien ja agrologien välillä. Restonomien enemmistön kannattaessa tätä, agrologien enemmistö vastusti.
Metsätaloudessa hiilinielujen ja metsänhakkuiden osalta enemmistö elintarvikeinsinööreistä ja restonomeista vastusti hakkuiden lisäämistä metsätaloudessa, jossa agrologien tulokset menivät suunnilleen tasan sekä puolesta, että vastaan. Yleisesti ilmastonmuutoksesta, Suomen toimimisesta päästöjen vähentämisen auttamisessa kansainvälisissä tehtävissä ja kestävän kehityksen mukaisesta metsätaloudesta oltiin samaa mieltä. Ilmastonmuutos otettiin kyselytutkimuksessa vakavasti. Ihmisen välillisestä vaikutuksesta ilmastonmuutokseen olivat kaikki tutkimuksessa samaa mieltä.
Avainsanat: hiilijalanjälki, ilmastonmuutos