Suomalaisten terveydenhoitajien kansainvälistymistaidot ja kokemukset ulkomailla työskentelystä
Vierimaa, Susanne (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli suomalaisten terveydenhoitajien kansainvälistymistaidot ja kokemukset ulkomailla työskentelystä. Tutkimuksen yhteistyökumppanina oli Terveydenhoitajaliitto. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia kansainvälistymistaitoja terveydenhoitajat
ovat kokeneet saaneensa
terveydenhoitajakoulutuksesta ja millaisissa tilanteissa he olivat saaneet hyödynnettyä niitä ulkomailla työskennellessään. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita terveydenhoitajat olivat kokeneet ulkomailla työskennellessään. Tavoitteena oli selvittää miten terveydenhoitajakoulutuksen opettamia kansainvälistymistaitoja voisi kehittää, jotta terveydenhoitajien olisi helpompi työskennellä kansainvälisessä tai monikulttuurisessa ympäristössä. Teoreettinen osuus käsitteli terveydenhuollon kansainvälistymistä sekä terveydenhoitajakoulutuksen sisältöä.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelu sisälsi neljä avointa kysymystä, jotka käsittelivät terveydenhoitajakoulutuksen kansainvälistymistaitoja sekä terveydenhoitajien kansainvälisiä työkokemuksia. Haastatteluun vastasi viisi terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan suomalainen terveydenhoitajakoulutus koettiin kansainvälisesti laadukkaana ja se antoi jonkin verran kansainvälistymistaitoja. Tärkeimpinä kansainvälistymistaitoina pidettiin hyvää teoriapohjaa, kieli- ja kulttuurisuusopintojen antamaa osaamista ja ihmissuhdetaitojen sekä ammattietiikan hallintaa. Näiden lisäksi terveydenhoitajien vahvuuksina ulkomailla työskennellessä oli hoitotyön hallinta sekä hyvä työmoraali. Näitä kansainvälistymistaitoja tulisi vaalia suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa. Terveydenhoitajat jäivät kuitenkin kaipaamaan lisää kansainvälistymistaitojen opetusta koulutuksen aikana erityisesti kielellisellä ja kulttuurisella osa-alueella. Kielellisessä ja kulttuurisessa osaamisessa terveydenhoitajat kokivat eniten haasteita ulkomailla työskennellessä. Kielten ja kulttuurin opetusta voisi olla hyvä kehittää ja suunnata terveydenhoitajien tarpeita vastaaviksi. This bachelor´s thesis was made with cooperation with The Finnish Association of Public Health Nurses. The purpose of this thesis was to represent what kind of internalization skills public health nurses have experienced to have from their education and in what kind of situations they have benefitted of them while working abroad. In addition, the purpose of this thesis was to represent what kind of challenges the public health nurses have had while working abroad. The objective of this thesis was to examine the ways to improve the internalization skills of public health nurses in order to make working in an international or multicultural environment easier. The empirical part of this study consisted of internalization of public health and the contents of public health nursing education.
The study was qualitative and the data was collected by semi-structured theme interview. The theme interview contained 4 open-ended questions which dealt with the internalization skills of public health nurses and their international work experience. The data was analyzed using qualitative content analysis. The theme interview was answered by 5 public health nurses. The data was analyzed using qualitative content analysis.
The research results suggested that Finnish public health nurses experienced their education to be internationally of high quality and it gave some internalization skills. The most important internalization skills were good theory base, language- and cultural knowledge, human relation skills and occupational ethics management. Public health nurses also experienced that their strengths were management of nursing and good work moral. These skills should be cherished in Finnish public health nursing education. However, public health nurses were left to long for more education in internalization skills, especially in the fields of language and culture. In these fields public health nurses also had the most challenges while working abroad. The findings in this study indicate that it could be good to develop and target language and culture education more towards public health nurses’ needs.
ovat kokeneet saaneensa
terveydenhoitajakoulutuksesta ja millaisissa tilanteissa he olivat saaneet hyödynnettyä niitä ulkomailla työskennellessään. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita terveydenhoitajat olivat kokeneet ulkomailla työskennellessään. Tavoitteena oli selvittää miten terveydenhoitajakoulutuksen opettamia kansainvälistymistaitoja voisi kehittää, jotta terveydenhoitajien olisi helpompi työskennellä kansainvälisessä tai monikulttuurisessa ympäristössä. Teoreettinen osuus käsitteli terveydenhuollon kansainvälistymistä sekä terveydenhoitajakoulutuksen sisältöä.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teemahaastattelu sisälsi neljä avointa kysymystä, jotka käsittelivät terveydenhoitajakoulutuksen kansainvälistymistaitoja sekä terveydenhoitajien kansainvälisiä työkokemuksia. Haastatteluun vastasi viisi terveydenhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan suomalainen terveydenhoitajakoulutus koettiin kansainvälisesti laadukkaana ja se antoi jonkin verran kansainvälistymistaitoja. Tärkeimpinä kansainvälistymistaitoina pidettiin hyvää teoriapohjaa, kieli- ja kulttuurisuusopintojen antamaa osaamista ja ihmissuhdetaitojen sekä ammattietiikan hallintaa. Näiden lisäksi terveydenhoitajien vahvuuksina ulkomailla työskennellessä oli hoitotyön hallinta sekä hyvä työmoraali. Näitä kansainvälistymistaitoja tulisi vaalia suomalaisessa terveydenhoitajakoulutuksessa. Terveydenhoitajat jäivät kuitenkin kaipaamaan lisää kansainvälistymistaitojen opetusta koulutuksen aikana erityisesti kielellisellä ja kulttuurisella osa-alueella. Kielellisessä ja kulttuurisessa osaamisessa terveydenhoitajat kokivat eniten haasteita ulkomailla työskennellessä. Kielten ja kulttuurin opetusta voisi olla hyvä kehittää ja suunnata terveydenhoitajien tarpeita vastaaviksi.
The study was qualitative and the data was collected by semi-structured theme interview. The theme interview contained 4 open-ended questions which dealt with the internalization skills of public health nurses and their international work experience. The data was analyzed using qualitative content analysis. The theme interview was answered by 5 public health nurses. The data was analyzed using qualitative content analysis.
The research results suggested that Finnish public health nurses experienced their education to be internationally of high quality and it gave some internalization skills. The most important internalization skills were good theory base, language- and cultural knowledge, human relation skills and occupational ethics management. Public health nurses also experienced that their strengths were management of nursing and good work moral. These skills should be cherished in Finnish public health nursing education. However, public health nurses were left to long for more education in internalization skills, especially in the fields of language and culture. In these fields public health nurses also had the most challenges while working abroad. The findings in this study indicate that it could be good to develop and target language and culture education more towards public health nurses’ needs.