Osallisuustaulut ikääntyneiden päivätoimintaan
Keto, Taina (2019)
Keto, Taina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610239
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kehitettiin Espoon kaupungin palvelukeskusten yhteydessä toimiviin ikäihmisten päivätoimintayksiköihin asiakkaiden osallisuustaulut. Prosessissa kehitystyön lisäksi kokeiltiin osallisuustaulun käyttöä, ja selvitettiin siitä saatuja asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia sekä osallisuustaulujen käytön vaikutusta asiakkaiden osallisuuden kokemukseen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Kehittämismenetelmänä käytettiin nopeat kokeilut -konseptia. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin toimintakykyä, osallisuutta ja kehittämistoimintaa.
Kehittämistyön toiminnallinen osio toteutettiin kaupungin kolmessa päivätoimintayksikössä neljässä eri asiakasryhmässä marras-joulukuussa 2018. Osallisuustaulut tehtiin ensin asiakas-ryhmien kanssa työpajoissa, jonka jälkeen niiden käyttöä kokeiltiin ryhmissä kolmen viikon ajan ryhmien työntekijöiden ohjaamana. Kokeilujakson jälkeen tehtiin asiakkaille fokusryhmähaastattelut ja ryhmien työntekijöiden haastattelut tammi-helmikuussa 2019. Haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Osallisuustaulusta saatujen kokemusten perusteella tehtiin osallisuustaulusta ja sen käytöstä kehittämisehdotuksia. Jatkossa kehittämistyössä saatuja kokemuksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään Espoon päivätoimintayksikössä osallisuustaulun jatkokehitystyössä.
Asiakkaat ja päivätoiminnan henkilökunta kokivat osallisuustaulun ja sen käyttämisen myönteisenä ja hyödyllisenä sekä asiakkaiden osallisuuden kokemusta lisäävänä. Palautteen ja mielipiteen antamisella oli asiakkaille merkitystä, ja he kokivat arvostusta. Asiakkaiden sekä työntekijöiden mielestä osallisuustaulu toimi asiakkaiden palautteen antamisen välineenä sekä vaikuttamiskanavana. Osallisuustaulu nähtiin päivätoiminnan sisällön ja laadun, työn suunnittelun sekä päivätoiminnan kehittämisen välineenä. The purpose of this theses was to improve the function of participation boards for clients in elderly day activity units in Espoo Municipality‘s service center. In addition, the experiences of clients and workers of the utilized participation boards and their affect on the clients’ sense of participation were examined. This thesis was implemented as a functional development project using the rapid intervention method. The theoretical frame of reference was functional capacity, participation and development activity.
The functional part of the thesis was implemented at three day activity centers with four client groups in specific workshops between November to December in 2018. Initially, the participation boards were made in workshops. They were then tested in groups guided by staff during the three weeks. After the experiment, the clients participated in focus group interviews and the staff had semi-structured interviews between January-February 2019. Interview materials were analyzed by content analyses. Development proposals for the boards and their usage were created based on the experiences.
The clients and personnel of the day activity unit deemed the participation board and their usage as positive and useful as well as helping to improve the clients’ sense of participation. The clients experienced an increased sense of value and meaning through sharing feedback and opinions. The clients and workers viewed the participation boards as a tool for giving feedback and a channel for having an influence. The participation boards were also seen as a tool for developing quality and content of day activities, planning schedules and for the enhancement of day activities.
In the future, the experiences received from the development process and propositions will be utilized in development of the participation boards in the Municipal day activity center unit.
Kehittämistyön toiminnallinen osio toteutettiin kaupungin kolmessa päivätoimintayksikössä neljässä eri asiakasryhmässä marras-joulukuussa 2018. Osallisuustaulut tehtiin ensin asiakas-ryhmien kanssa työpajoissa, jonka jälkeen niiden käyttöä kokeiltiin ryhmissä kolmen viikon ajan ryhmien työntekijöiden ohjaamana. Kokeilujakson jälkeen tehtiin asiakkaille fokusryhmähaastattelut ja ryhmien työntekijöiden haastattelut tammi-helmikuussa 2019. Haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Osallisuustaulusta saatujen kokemusten perusteella tehtiin osallisuustaulusta ja sen käytöstä kehittämisehdotuksia. Jatkossa kehittämistyössä saatuja kokemuksia ja kehittämisehdotuksia hyödynnetään Espoon päivätoimintayksikössä osallisuustaulun jatkokehitystyössä.
Asiakkaat ja päivätoiminnan henkilökunta kokivat osallisuustaulun ja sen käyttämisen myönteisenä ja hyödyllisenä sekä asiakkaiden osallisuuden kokemusta lisäävänä. Palautteen ja mielipiteen antamisella oli asiakkaille merkitystä, ja he kokivat arvostusta. Asiakkaiden sekä työntekijöiden mielestä osallisuustaulu toimi asiakkaiden palautteen antamisen välineenä sekä vaikuttamiskanavana. Osallisuustaulu nähtiin päivätoiminnan sisällön ja laadun, työn suunnittelun sekä päivätoiminnan kehittämisen välineenä.
The functional part of the thesis was implemented at three day activity centers with four client groups in specific workshops between November to December in 2018. Initially, the participation boards were made in workshops. They were then tested in groups guided by staff during the three weeks. After the experiment, the clients participated in focus group interviews and the staff had semi-structured interviews between January-February 2019. Interview materials were analyzed by content analyses. Development proposals for the boards and their usage were created based on the experiences.
The clients and personnel of the day activity unit deemed the participation board and their usage as positive and useful as well as helping to improve the clients’ sense of participation. The clients experienced an increased sense of value and meaning through sharing feedback and opinions. The clients and workers viewed the participation boards as a tool for giving feedback and a channel for having an influence. The participation boards were also seen as a tool for developing quality and content of day activities, planning schedules and for the enhancement of day activities.
In the future, the experiences received from the development process and propositions will be utilized in development of the participation boards in the Municipal day activity center unit.