Tutkimus yksityisten edunvalvojien tekemistä riskialttiista vuositileistä
Jokinen, Elina (2019)
Jokinen, Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019051610206
Tiivistelmä
Suomessa on henkilöitä, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa puolesta kykene itse hoitamaan taloudellisia asioitaan. Tätä varten heillä on edunvalvoja. Lapsen edunvalvojana toimivat lähtökohtaisesti lapsen huoltajat ja aikuisen edunvalvojana toimii hänelle määrätty täysi-ikäinen henkilö. Aikuisen edunvalvoja voi olla yksityishenkilö taikka yleinen edunvalvoja, joka toimii tehtävässä työnsä puolesta. Holhousviranomainen valvoo edunvalvojien toimintaa. Valvonta perustuu vuositiliin, jonka edunvalvoja antaa vuosittain maistraattiin tarkastettavaksi. Vuositilien tarkastamista ohjaavat laki holhoustoimesta (1.4.1999/442) ja hyvä tarkastustapa.
Opinnäytetyössä tutkittiin yksityisten edunvalvojien tekemissä vuositileissä ilmenneitä omaisuuden hoidon riskejä. Työ rajattiin Uudenmaan maistraatin Espoon yksikön valvomiin edunvalvontoihin. Tarkoitus oli selvittää, miten riskejä voisi ennaltaehkäistä. Tätä varten oli selvitettävä, millaisia riskejä vuositileistä käy ilmi, milloin riskit esiintyvät ensimmäisen kerran ja millaiseen omaisuuteen riskit liittyvät. Osa työstä toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analysoitiin vuositilien ja niihin liittyvien dokumenttien sisältöä ja aikajanaa. Sisällön perusteella aineisto luokiteltiin. Lopuksi hyödynnettiin määrällistä tutkimusta, jotta erilaisten riskien esiintymistiheys saatiin näkyväksi. Alaikäisten ja täysi-ikäisten tapauksia käsiteltiin omina ryhminään, koska omaisuuden hoito poikkeaa toisistaan. Aineistoa kerättiin 11.9.-31.12.2018 ja se analysoitiin 1.1.-20.3.2019. Aineistoa käsiteltiin siten, etteivät yksittäiset tapaukset ole tunnistettavissa, eivätkä salassa pidettävät tiedot päädy ulkopuolisille.
Riskialttiissa vuositileissä lasten varallisuus oli useimmiten tullut perintönä. Riskit liittyivät eniten rahojen lainaamiseen, vuositilien laiminlyönteihin ja kuolinpesän hoitoon. Yli puolet riskeistä oli nähtävissä kolmen vuoden sisällä edunvalvonnan alkamisesta. Tulosten perusteella ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja neuvonta kannattaa kohdistaa nimenomaan edunvalvonnan alkuun. Omaisuusluettelo ja ensitili kannattaa antaa kokeneen vuositilien tarkastajan tarkastettavaksi. Tekeillä oleva sähköinen ja osin automatisoitu asianhallintajärjestelmä helpottanee vuositilien saamista maistraattiin tulevaisuudessa.
Riskialttiissa vuositileissä täysi-ikäisten varallisuus koostui pääosin rahasta ja asunnosta. Vuositilien riskit liittyivät rahojen lainaamisen ja käyttöön. Merkittävä osa riskeistä näkyi heti ensitilissä. Riskejä kannattaa ehkäistä jo edunvalvojan määräämisvaiheessa opastamalla rahankäyttöön liittyvissä asioissa. Omaisuusluettelon tarkastamiseen kannattaa panostaa.
Opinnäytetyössä tutkittiin yksityisten edunvalvojien tekemissä vuositileissä ilmenneitä omaisuuden hoidon riskejä. Työ rajattiin Uudenmaan maistraatin Espoon yksikön valvomiin edunvalvontoihin. Tarkoitus oli selvittää, miten riskejä voisi ennaltaehkäistä. Tätä varten oli selvitettävä, millaisia riskejä vuositileistä käy ilmi, milloin riskit esiintyvät ensimmäisen kerran ja millaiseen omaisuuteen riskit liittyvät. Osa työstä toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analysoitiin vuositilien ja niihin liittyvien dokumenttien sisältöä ja aikajanaa. Sisällön perusteella aineisto luokiteltiin. Lopuksi hyödynnettiin määrällistä tutkimusta, jotta erilaisten riskien esiintymistiheys saatiin näkyväksi. Alaikäisten ja täysi-ikäisten tapauksia käsiteltiin omina ryhminään, koska omaisuuden hoito poikkeaa toisistaan. Aineistoa kerättiin 11.9.-31.12.2018 ja se analysoitiin 1.1.-20.3.2019. Aineistoa käsiteltiin siten, etteivät yksittäiset tapaukset ole tunnistettavissa, eivätkä salassa pidettävät tiedot päädy ulkopuolisille.
Riskialttiissa vuositileissä lasten varallisuus oli useimmiten tullut perintönä. Riskit liittyivät eniten rahojen lainaamiseen, vuositilien laiminlyönteihin ja kuolinpesän hoitoon. Yli puolet riskeistä oli nähtävissä kolmen vuoden sisällä edunvalvonnan alkamisesta. Tulosten perusteella ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja neuvonta kannattaa kohdistaa nimenomaan edunvalvonnan alkuun. Omaisuusluettelo ja ensitili kannattaa antaa kokeneen vuositilien tarkastajan tarkastettavaksi. Tekeillä oleva sähköinen ja osin automatisoitu asianhallintajärjestelmä helpottanee vuositilien saamista maistraattiin tulevaisuudessa.
Riskialttiissa vuositileissä täysi-ikäisten varallisuus koostui pääosin rahasta ja asunnosta. Vuositilien riskit liittyivät rahojen lainaamisen ja käyttöön. Merkittävä osa riskeistä näkyi heti ensitilissä. Riskejä kannattaa ehkäistä jo edunvalvojan määräämisvaiheessa opastamalla rahankäyttöön liittyvissä asioissa. Omaisuusluettelon tarkastamiseen kannattaa panostaa.