RUSLE- ja TWI-kartta-aineistojen hyödyntäminen maanmuokkauksen suunnittelussa
Lilja, Aku (2019)
Lilja, Aku
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905149739
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kahden maaperän ominaisuuksia kuvailevan aineiston, RUSLE-eroosiomallin ja TWI-kosteusindeksikartan hyödyntämisen mahdollisuutta metsän uudistamista edeltävän maanmuokkauksen etukäteissuunnittelussa. Opinnäytetyö toteutettiin Metsä Groupin toimeksiannosta. Aineistojen testaamiseksi kerättiin vuoden 2018 Metsä Groupin uudistuskohteilta koeala-aineisto, joiden tulosten pohjalta kumpaakin aineistoa testattiin matemaattisin testein.
Koeala-aineiston koko oli 147 koealaa, ja se sisälsi vaihtelua sekä RUSLE- että TWI-aineiston osalta. Testien tulosten perusteella voidaan todeta, että TWI-aineistolla on tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus suositeltavan maanmuokkausmenetelmän valinnassa. Lisäksi myös koealoilta kerätyistä tunnuksista maalajin routivuuden todettiin vaikuttavan valintaan. RUSLE-aineiston vaikutusta suositellun maanmuokkausmenetelmän valinnassa ei pystytty testien pohjalta osoittamaan.
Tutkimuksen perusteella saatu tulos TWI-aineiston ja maalajin routivuuden vaikutuksesta suositellun maanmuokkaustavan valintaan antaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuudessa työkalua maanmuokkauksen etukäteissuunnitteluun. Esimerkiksi kosteusindeksiaineiston ja maalajitiedon sisältävä teemakartta antaisi maanmuokkauksen suunnitteluun paljon informaatiota sekä jo etukäteen tietoa mahdollisista alueen riskikohteista, joissa kosteus on esimerkiksi liian suurta muokkaamisen toteuttamiseksi ilman riskejä maaperän vaurioista tai vesistökuormituksesta. Mahdollisesti RUSLE-aineiston sisältämästä tiedostakin voisi olla hyötyä riskikohteiden kartoittamiseen, jos asiaa tutkittaisiin erityisesti sen aineiston ominaisuuksiin perehtyen.
Koeala-aineiston koko oli 147 koealaa, ja se sisälsi vaihtelua sekä RUSLE- että TWI-aineiston osalta. Testien tulosten perusteella voidaan todeta, että TWI-aineistolla on tilastollisesti erittäin merkitsevä vaikutus suositeltavan maanmuokkausmenetelmän valinnassa. Lisäksi myös koealoilta kerätyistä tunnuksista maalajin routivuuden todettiin vaikuttavan valintaan. RUSLE-aineiston vaikutusta suositellun maanmuokkausmenetelmän valinnassa ei pystytty testien pohjalta osoittamaan.
Tutkimuksen perusteella saatu tulos TWI-aineiston ja maalajin routivuuden vaikutuksesta suositellun maanmuokkaustavan valintaan antaa mahdollisuuden kehittää tulevaisuudessa työkalua maanmuokkauksen etukäteissuunnitteluun. Esimerkiksi kosteusindeksiaineiston ja maalajitiedon sisältävä teemakartta antaisi maanmuokkauksen suunnitteluun paljon informaatiota sekä jo etukäteen tietoa mahdollisista alueen riskikohteista, joissa kosteus on esimerkiksi liian suurta muokkaamisen toteuttamiseksi ilman riskejä maaperän vaurioista tai vesistökuormituksesta. Mahdollisesti RUSLE-aineiston sisältämästä tiedostakin voisi olla hyötyä riskikohteiden kartoittamiseen, jos asiaa tutkittaisiin erityisesti sen aineiston ominaisuuksiin perehtyen.