Kouluterveydenhoitajan keinot ennaltaehkäistä ja tunnistaa nuorten syömishäiriöitä
Riikonen, Rosa; Svahn, Miira (2019)
Riikonen, Rosa
Svahn, Miira
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139522
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on kehittää kouluterveydenhoitajien keinoja ennaltaehkäistä ja tunnistaa nuorten syömishäiriöitä yläkoulussa ja lukiossa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kouluterveydenhoitajan keinoja ennaltaehkäistä ja tunnistaa syömishäiriöitä sekä niiden mahdollisia haasteita ja kehityskohtia. Haluamme kerätä yhteen kattavan tietopaketin nuorten syömishäiriöistä, niiden ennaltaehkäisemisestä sekä tunnistamisesta. Opinnäytetyömme tietoa voi hyödyntää erityisesti kouluterveydenhoitajat, mutta myös muut nuorten syömishäiriöiden parissa työskentelevät.
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin eri tietokannoista tutkimuskysymyksiimme vastaavilla hakusanoilla ja aineisto valittiin asetettujen kriteeriemme perusteella. Mukaan valikoitui kahdeksan julkaisua, joista neljä oli suomalaisia, yksi yhdysvaltalainen ja yksi bulgarialainen tutkimus. Myös yksi yhdysvaltalainen katsausartikkeli ja yksi suomalainen väitöskirja valikoitui aineistoksi, koska katsoimme niiden vastaavan tutkimuskysymyksiimme kattavasti. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan terveydenhoitajien ammattitaidolla ja työkokemuksella oli merkitystä syömishäiriöiden tunnistamisessa. Terveydenhoitajalla voi olla käytössään erilaisia seulontoja tai mittaristoja syömishäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa. Erityisesti SCOFF-syömishäiriö seula nousi lupaavana mittarina tuloksista esiin. Tärkeäksi syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn ja tunnistamisen menetelmäksi havaittiin nuorten terveystarkastukset. Terveydenhoitajalla on hyvä olla tietoa syömishäiriöistä ja niitä ennakoivista oireista.
Tulosten perusteella terveydenhoitajan suurin haaste syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa oli koulutuksen puute. Myös syömishäiriön vaikea sekä ailahteleva taudinkuva luo haasteita niiden tunnistamiselle. Resurssien ja protokollan puute työpaikoilla vaikeuttavat myös syömishäiriöiden ennaltaehkäisyä ja tunnistamista.
Opinnäytetyömme toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin eri tietokannoista tutkimuskysymyksiimme vastaavilla hakusanoilla ja aineisto valittiin asetettujen kriteeriemme perusteella. Mukaan valikoitui kahdeksan julkaisua, joista neljä oli suomalaisia, yksi yhdysvaltalainen ja yksi bulgarialainen tutkimus. Myös yksi yhdysvaltalainen katsausartikkeli ja yksi suomalainen väitöskirja valikoitui aineistoksi, koska katsoimme niiden vastaavan tutkimuskysymyksiimme kattavasti. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan terveydenhoitajien ammattitaidolla ja työkokemuksella oli merkitystä syömishäiriöiden tunnistamisessa. Terveydenhoitajalla voi olla käytössään erilaisia seulontoja tai mittaristoja syömishäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa. Erityisesti SCOFF-syömishäiriö seula nousi lupaavana mittarina tuloksista esiin. Tärkeäksi syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn ja tunnistamisen menetelmäksi havaittiin nuorten terveystarkastukset. Terveydenhoitajalla on hyvä olla tietoa syömishäiriöistä ja niitä ennakoivista oireista.
Tulosten perusteella terveydenhoitajan suurin haaste syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja tunnistamisessa oli koulutuksen puute. Myös syömishäiriön vaikea sekä ailahteleva taudinkuva luo haasteita niiden tunnistamiselle. Resurssien ja protokollan puute työpaikoilla vaikeuttavat myös syömishäiriöiden ennaltaehkäisyä ja tunnistamista.