Kehitysvammalain muutos asumispalveluissa - Tiedotus, perehdytys, käytännön vaikutukset ja soveltamisen tuki Carean henkilökunnan näkökulmasta
Paukku, Sanna (2019)
Paukku, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139359
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kehitysvammaisille suunnattujen asumispalvelujen henkilökunnan kokemuksia ja näkemyksiä kehitysvammalain muutoksen tiedottamiseen, käytäntöön ja vaikutuksiin liittyen. Niiden kautta tarkoituksena oli löytää kehittämisehdotuksia lain käytännön vahvistamiseksi ja tuleviin lakimuutoksiin valmistautumisen helpottamiseksi. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja tutkimuskysymyksinä oli: Miten lakimuutoksesta tiedottaminen, ohjeistus ja perehdytys on organisaatiossa toteutunut henkilökunnan kokemuksen mukaan? Miten lakimuutos on vaikuttanut ja näkyy käytännössä asiakkaiden elämässä ja henkilökunnan työssä? Minkälaista tukea on saatavilla lain soveltamiseen liittyen ja minkälaista keskustelua aiheesta käydään?
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluihin osallistui henkilökuntaa viidestä asumisyksiköstä ja yhteensä haastateltavia oli 18. Asumisyksiköiden joukossa oli niin laitoshoidon kuin avohuollon yksiköitä, ja asukaskunta oli hyvin vaihtelevaa. Aineisto analysoitiin teemoitellen aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan henkilökunta koki lakimuutoksen tiedottamisen sekavaksi, eikä tietoa aina saatu riittävästi. Käytännön kannalta tulokset osoittavat, että lakimuutos on edistänyt työryhmän ja työtapojen kehittymistä, vaikuttanut asukkaiden raha-asioihin ja rahankäyttöön sekä vähentänyt rajoitustoimenpiteitä vaikkakin lisännyt niistä johtuvaa kirjaamista. Oikeuksista tiedottamisen tarve, lisäksi tietyt haasteet ja kritiikki kuuluivat myös muutoksen vaikutuksiin. Erityisesti haasteisiin ja kritiikkiin pohjautuen tuloksista syntyneet kehittämiskohteet ja ehdotukset ovat: Tiedottamisen yhtenäistäminen sekä tiedon riittävyyden ja saavutettavuuden varmistaminen; suunnitelmallinen tuleviin lakimuutoksiin varautuminen; organisaation ohjeistuksen päivittäminen ja saavutettavuuden varmistaminen; perehdyttämiseen liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen; aktiivisen tuen toimintamallin levittäminen; henkilökunnan tukeminen asukkaiden ohjaamisessa ja tukemisessa sekä asukkaille suunnattu vahvempi ohjaus ja tuki.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluihin osallistui henkilökuntaa viidestä asumisyksiköstä ja yhteensä haastateltavia oli 18. Asumisyksiköiden joukossa oli niin laitoshoidon kuin avohuollon yksiköitä, ja asukaskunta oli hyvin vaihtelevaa. Aineisto analysoitiin teemoitellen aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan henkilökunta koki lakimuutoksen tiedottamisen sekavaksi, eikä tietoa aina saatu riittävästi. Käytännön kannalta tulokset osoittavat, että lakimuutos on edistänyt työryhmän ja työtapojen kehittymistä, vaikuttanut asukkaiden raha-asioihin ja rahankäyttöön sekä vähentänyt rajoitustoimenpiteitä vaikkakin lisännyt niistä johtuvaa kirjaamista. Oikeuksista tiedottamisen tarve, lisäksi tietyt haasteet ja kritiikki kuuluivat myös muutoksen vaikutuksiin. Erityisesti haasteisiin ja kritiikkiin pohjautuen tuloksista syntyneet kehittämiskohteet ja ehdotukset ovat: Tiedottamisen yhtenäistäminen sekä tiedon riittävyyden ja saavutettavuuden varmistaminen; suunnitelmallinen tuleviin lakimuutoksiin varautuminen; organisaation ohjeistuksen päivittäminen ja saavutettavuuden varmistaminen; perehdyttämiseen liittyvien käytäntöjen yhtenäistäminen; aktiivisen tuen toimintamallin levittäminen; henkilökunnan tukeminen asukkaiden ohjaamisessa ja tukemisessa sekä asukkaille suunnattu vahvempi ohjaus ja tuki.