Ravinteiden sitominen mikrolevien avulla suotoveden allaskäsittelyssä
Nieminen, Karl (2019)
Nieminen, Karl
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905139356
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin osana Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevaa Leväsieppari-hanketta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta, ja sen rahoittajana toimii ympäristöministeriö. Hankkeen tavoitteena on jätevesien ravinteiden talteenotto ja kierrätys leväbiomassalla.
Tässä opinnäytetyössä rakennettiin leväkasvatusallas Hämeenlinnan Karanojan jätteidenkäsittelyalueen suotoveden käsittelyyn. Työssä selvitettiin altaan toimivuutta sekä altaaseen istutetun mikrolevän kasvua ja ravinteiden pidätyskykyä suotovedessä. Käsittelyt toteutettiin muutaman vuorokauden mittaisina koejaksoina kesän 2018 aikana. Analysoinnit tehtiin HAMKin Visamäen laboratoriossa.
Leväallas oli rakenteeltaan toimiva ratkaisu, jossa mm. tasainen sekoitus ja virtaus onnistuivat hyvin. Hallitsevaksi leväkannaksi altaassa valikoitui Chlorella-lajin mikrolevä. Levä kasvoi nopeasti ja ravinteiden poistumat suotovedestä olivat hyvällä tasolla. Altaassa saavutettiin parhaimmillaan n. 1,3 g/litra leväpitoisuus. Typpivähenemä oli yli 90 % ja fosforivähenemäkin parhaimmillaan n. 88 %. Suotoveden pH nousi leväkasvatuksen aikana, sillä altaassa ei käytetty pH-säätöä. Näin ollen typpipoistumasta osa vapautui ilmaan ammoniakkina. Jatkossa altaan pH-säätö onkin yksi kehityskohde typen talteenoton onnistumiseksi. Muita kehityskohteita ovat mm. levän talteenotto ja levän jatkokäyttömahdollisuudet.
Tässä opinnäytetyössä rakennettiin leväkasvatusallas Hämeenlinnan Karanojan jätteidenkäsittelyalueen suotoveden käsittelyyn. Työssä selvitettiin altaan toimivuutta sekä altaaseen istutetun mikrolevän kasvua ja ravinteiden pidätyskykyä suotovedessä. Käsittelyt toteutettiin muutaman vuorokauden mittaisina koejaksoina kesän 2018 aikana. Analysoinnit tehtiin HAMKin Visamäen laboratoriossa.
Leväallas oli rakenteeltaan toimiva ratkaisu, jossa mm. tasainen sekoitus ja virtaus onnistuivat hyvin. Hallitsevaksi leväkannaksi altaassa valikoitui Chlorella-lajin mikrolevä. Levä kasvoi nopeasti ja ravinteiden poistumat suotovedestä olivat hyvällä tasolla. Altaassa saavutettiin parhaimmillaan n. 1,3 g/litra leväpitoisuus. Typpivähenemä oli yli 90 % ja fosforivähenemäkin parhaimmillaan n. 88 %. Suotoveden pH nousi leväkasvatuksen aikana, sillä altaassa ei käytetty pH-säätöä. Näin ollen typpipoistumasta osa vapautui ilmaan ammoniakkina. Jatkossa altaan pH-säätö onkin yksi kehityskohde typen talteenoton onnistumiseksi. Muita kehityskohteita ovat mm. levän talteenotto ja levän jatkokäyttömahdollisuudet.