"Lapset määrittää meillä pitkälti sen mitä tehdään" : Lapsen osallisuus pedagogisessa dokumentoinnissa
Ala-Paavola, Mari; Kmets, Pia (2019)
Ala-Paavola, Mari
Kmets, Pia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905119253
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten pedagoginen dokumentointi toteutuu tutkimuksen kohteena olevassa varhaiskasvatusyksikössä ja miten lapsi otetaan mukaan pedagogiseen dokumentointiin. Opinnäytetyössä tutkittiin myös varhaiskasvattajien halua kehittää pedagogista dokumentointia omassa työssään. Tutkimuksen tavoitteena oli varhaiskasvattajien tietoisuuden lisääminen siitä, millä eri tavoin pedagogista dokumentointia voidaan toteuttaa ja miten lisätä lapsen osallisuutta pedagogisessa dokumentoinnissa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja ne rajattiin koskemaan vain ryhmissä toimivia lastentarhanopettajia, koska heillä on pedagoginen vastuu ryhmän toiminnasta. Lastentarhanopettajien haastattelut olivat yhtä yksilöhaastattelua lukuun ottamatta ryhmähaastatteluja. Haastateltavia lastentarhanopettajia oli yhteensä kahdeksan. Varhaiskasvatusyksikön nimeä ei mainita haastatteluihin osallistuneiden anonymiteetin takaamiseksi.
Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja oli, että pedagogisen dokumentoinnin toteutumisessa oli eroavaisuuksia eri päiväkotien ja ryhmien välillä. Osalle haastateltavista pedagoginen dokumentointi oli jo muodostunut arjen työmenetelmäksi ja sen ydinajatus oli sisäistetty, jolloin he kuvasivat pedagogisen dokumentoinnin toteutumista ja tavoitteellisuutta monipuolisemmin. Osalle lastentarhanopettajista pedagoginen dokumentointi oli vielä melko vieras työmenetelmä, joka näkyi heidän kuvaillessaan sen toteutumista. Lapsen osallisuuden toteutuminen pedagogisessa dokumentoinnissa näytti toteutuvan sitä paremmin, mitä paremmin työtapa oli sisäistetty. Kehittämisideat olivat syvällisempiä ja lapsen osallisuuden näkökulmasta mietittyjä niissä ryhmissä, joissa pedagoginen dokumentointi oli jo muodostunut työtavaksi. Ryhmissä, joissa työtapa oli vieraampi, kehittämisideat olivat konkreettisia työmenetelmiin liittyviä ja varhaiskasvattajan näkökulmasta mietittyjä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että se, kuinka hyvin pedagoginen dokumentointi on sisäistetty työtavaksi, näyttäisi vaikuttavan positiivisesti lapsen osallisuuden toteutumisen tasoon ja pedagogisen dokumentoinnin tavoitteellisuuteen sekä pedagogisen dokumentoinnin kehittämistarpeiden tunnistamiseen.
Yksi tutkimuksen keskeisimpiä havaintoja oli, että pedagogisen dokumentoinnin toteutumisessa oli eroavaisuuksia eri päiväkotien ja ryhmien välillä. Osalle haastateltavista pedagoginen dokumentointi oli jo muodostunut arjen työmenetelmäksi ja sen ydinajatus oli sisäistetty, jolloin he kuvasivat pedagogisen dokumentoinnin toteutumista ja tavoitteellisuutta monipuolisemmin. Osalle lastentarhanopettajista pedagoginen dokumentointi oli vielä melko vieras työmenetelmä, joka näkyi heidän kuvaillessaan sen toteutumista. Lapsen osallisuuden toteutuminen pedagogisessa dokumentoinnissa näytti toteutuvan sitä paremmin, mitä paremmin työtapa oli sisäistetty. Kehittämisideat olivat syvällisempiä ja lapsen osallisuuden näkökulmasta mietittyjä niissä ryhmissä, joissa pedagoginen dokumentointi oli jo muodostunut työtavaksi. Ryhmissä, joissa työtapa oli vieraampi, kehittämisideat olivat konkreettisia työmenetelmiin liittyviä ja varhaiskasvattajan näkökulmasta mietittyjä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että se, kuinka hyvin pedagoginen dokumentointi on sisäistetty työtavaksi, näyttäisi vaikuttavan positiivisesti lapsen osallisuuden toteutumisen tasoon ja pedagogisen dokumentoinnin tavoitteellisuuteen sekä pedagogisen dokumentoinnin kehittämistarpeiden tunnistamiseen.