Sähköinen portfolion vähäkoodisen ohjelmistokehityksen tekniikalla
Aho, Ville (2019)
Aho, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109061
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli portfolion toteutus sekä perinteisiä ohjelmointimenetelmiä käyttäen että vähäkoodisen sovelluskehityksen tekniikalla. Portfolio tehtiin visuaalisen suunnitelman mukaan, joka tehtiin kuvankäsittelyohjelmalla. Perinteisesti ohjelmoimalla portfolio toteutettiin HTML:n, CSS:n ja JavaScriptin avulla, ja vähäkoodisen sovelluskehityksen versio toteutettiin Microsoftin PowerAppsilla.
Portfolio suunniteltiin työnhaun avuksi näyttämään tekijän osaamista ja samalla itse portfolio toimii myös työnäytteenä. Sen helppo käytettävyys ja päivittäminen ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.
Vähäkoodinen sovelluskehitys on ajattelutapa, jonka toi yleiseen tietoisuuteen neuvontapalveluihin ja tutkimustyöhön erikoistunut yritys. Sen mukaan vähäkoodisen ohjelmistokehityksen alustat mahdollistavat sovellusten nopean toimituksen mahdollisimman vähäisellä käsin ohjelmoimisella ja mahdollisimman pienellä panostuksella perustukseen, koulutukseen ja käyttöönottoon. Vähäkoodisen sovelluskehityksen suurin etu on sen tarjoama nopeus ja helppous sovelluksen toteuttamiseen. Sovelluksen rakenteen ymmärtäminen on helppoa graafisen käyttöliittymän ansiosta ja raahaa sekä pudota -ominaisuus mahdollistaa sovelluksen toteuttamisen ilman aiempaa ohjelmointikokemusta. Erään arvion mukaan vähäkoodisen sovelluskehityksen markkinat nousevat vuoden 2017 3,8 miljardista eurosta 21,1 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.
Työssä vertailtiin portfolion toteutusta perinteisen ohjelmoinnin keinoin ja vähäkoodisen sovelluskehityksen tekniikalla. Vertailu osoitti, että vähäkoodisen sovelluskehyksen avulla portfolio valmistui noin neljä kertaa lyhyemmässä ajassa kuin perinteinen versio, mutta siitä puuttui osa perinteisen version toiminnallisuudesta. Näin suuri ajan säästäminen oli arvokasta. Päivittämisen helppous oli myös iso etu, ja näistä syistä vähäkoodinen tekniikka osoittautui paremmaksi valinnaksi portfolion tuottamiseen.
Tavoitteena oli tehdä portfoliosta yksinkertainen, mutta samalla mielenkiintoinen ja saada katsoja keskittymään itse töihin. Tässä onnistuttiin hyvin, ja valmis portfolio vastasi odotuksia. Sen yksinkertaisuus ja rauhallisuus jättivät hyvin tilaa itse töille.
Portfolio suunniteltiin työnhaun avuksi näyttämään tekijän osaamista ja samalla itse portfolio toimii myös työnäytteenä. Sen helppo käytettävyys ja päivittäminen ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.
Vähäkoodinen sovelluskehitys on ajattelutapa, jonka toi yleiseen tietoisuuteen neuvontapalveluihin ja tutkimustyöhön erikoistunut yritys. Sen mukaan vähäkoodisen ohjelmistokehityksen alustat mahdollistavat sovellusten nopean toimituksen mahdollisimman vähäisellä käsin ohjelmoimisella ja mahdollisimman pienellä panostuksella perustukseen, koulutukseen ja käyttöönottoon. Vähäkoodisen sovelluskehityksen suurin etu on sen tarjoama nopeus ja helppous sovelluksen toteuttamiseen. Sovelluksen rakenteen ymmärtäminen on helppoa graafisen käyttöliittymän ansiosta ja raahaa sekä pudota -ominaisuus mahdollistaa sovelluksen toteuttamisen ilman aiempaa ohjelmointikokemusta. Erään arvion mukaan vähäkoodisen sovelluskehityksen markkinat nousevat vuoden 2017 3,8 miljardista eurosta 21,1 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä.
Työssä vertailtiin portfolion toteutusta perinteisen ohjelmoinnin keinoin ja vähäkoodisen sovelluskehityksen tekniikalla. Vertailu osoitti, että vähäkoodisen sovelluskehyksen avulla portfolio valmistui noin neljä kertaa lyhyemmässä ajassa kuin perinteinen versio, mutta siitä puuttui osa perinteisen version toiminnallisuudesta. Näin suuri ajan säästäminen oli arvokasta. Päivittämisen helppous oli myös iso etu, ja näistä syistä vähäkoodinen tekniikka osoittautui paremmaksi valinnaksi portfolion tuottamiseen.
Tavoitteena oli tehdä portfoliosta yksinkertainen, mutta samalla mielenkiintoinen ja saada katsoja keskittymään itse töihin. Tässä onnistuttiin hyvin, ja valmis portfolio vastasi odotuksia. Sen yksinkertaisuus ja rauhallisuus jättivät hyvin tilaa itse töille.