Läheisen voimavarat lapsen mielenterveyshäiriöitä kohdatessa: Vanhempien kokemuksia omista voimavaroistansa
Mäkinen, Jaana (2019)
Mäkinen, Jaana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905109047
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia läheisten voimavaroja ja selviytymistä arjessa oman lapsen sairastuessa mielenterveyden häiriöihin. Tässä tutkimuksessa läheinen rajattiin koskemaan psyykkisesti sairastuneen lapsen biologista vanhempaa. Tutkimuksella haluttiin selvittää lapsen psyykkisen sairastumisen vaikutuksia erityisesti sairastuneen lapsen vanhempiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa läheisten voimavaroihin liittyviä näkökulmia. Tutkimuksella pyrittiin myös tuomaan esille mielipiteitä mielenterveystyöstä ja saada tietoa kehittämistyöhön, miten vanhempien voimavaroja voidaan tukea.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen opinnäytetyön menetelmä, joka on toteutettu haastattelemalla kahdeksaa psyykkisesti sairastuneen lapsen vanhempaa. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n kolmen eri alueen vertaistukiryhmän jäseniä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Teoriaosuudessa avataan vanhemmuutta, lapsen psyykkisen sairauden vaikutuksia vuorovaikutukseen ja vanhempien tunteisiin sekä mitä tukitahoja sairastuneen läheisille on tarjolla. Lisäksi syvennytään resilienssiin, positiiviseen mielenterveyteen, voimavaroihin ja vertaistukeen. Lopuksi määritellään mielenterveyttä ja sitä suojaavia sekä uhkaavia osatekijöitä ja läpikäydään vielä yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä.
Tutkimuksen mukaan vanhemmilla on voimavaroja ja kykyä selviytyä arjessa haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa, joissa joutuu kohtaamaan oman lapsen psyykkisen sairastumisen. Psyykkinen sairaus aiheutti pitkällisen sopeutumisvaiheen erityisesti perheiden vanhemmille, jotka joutuivat taistelemaan lapsen sairauden aiheuttamien haasteiden ja omien voimavarojensa riittävyyden välillä. Merkittävimmiksi voimavaroiksi tutkimuksessa nousivat vaikeuksista puhuminen ja asioiden käsitteleminen oman lähipiirin, mielenterveysomaisten omaisneuvonnan ja vertaistukiryhmien avulla. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi sairastuneen läheisten kohtaaminen. Läheisten huomioonottaminen tulisi olla kokonaisvaltaisempaa lapsen sairastumisen akuutissa alkuvaiheessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen opinnäytetyön menetelmä, joka on toteutettu haastattelemalla kahdeksaa psyykkisesti sairastuneen lapsen vanhempaa. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n kolmen eri alueen vertaistukiryhmän jäseniä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisesti. Teoriaosuudessa avataan vanhemmuutta, lapsen psyykkisen sairauden vaikutuksia vuorovaikutukseen ja vanhempien tunteisiin sekä mitä tukitahoja sairastuneen läheisille on tarjolla. Lisäksi syvennytään resilienssiin, positiiviseen mielenterveyteen, voimavaroihin ja vertaistukeen. Lopuksi määritellään mielenterveyttä ja sitä suojaavia sekä uhkaavia osatekijöitä ja läpikäydään vielä yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä.
Tutkimuksen mukaan vanhemmilla on voimavaroja ja kykyä selviytyä arjessa haastavissa ja muuttuvissa tilanteissa, joissa joutuu kohtaamaan oman lapsen psyykkisen sairastumisen. Psyykkinen sairaus aiheutti pitkällisen sopeutumisvaiheen erityisesti perheiden vanhemmille, jotka joutuivat taistelemaan lapsen sairauden aiheuttamien haasteiden ja omien voimavarojensa riittävyyden välillä. Merkittävimmiksi voimavaroiksi tutkimuksessa nousivat vaikeuksista puhuminen ja asioiden käsitteleminen oman lähipiirin, mielenterveysomaisten omaisneuvonnan ja vertaistukiryhmien avulla. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi sairastuneen läheisten kohtaaminen. Läheisten huomioonottaminen tulisi olla kokonaisvaltaisempaa lapsen sairastumisen akuutissa alkuvaiheessa.