Lastensuojelun perhehoitajien kokemuksia hyvinvoinnista
Rauhala, Nina (2019)
Rauhala, Nina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905098524
Tiivistelmä
Lastensuojelun perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto Suomessa. Se tarjoaa huostaanotetulle lapselle mahdollisuuden elää mahdollisimman normaalissa kasvuympäristössä. Lastensuojelun perhehoitajuus on periaatteessa tavallista vanhemmuutta, johon liittyy tietynlaista ammatillisuutta. Perhehoitajan hyvinvointi vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa hoitaa sijoitettua lasta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä hyvinvointikysely lastensuojelun perhehoitajille ja sen kautta kartoittaa heidän kokemustaan hyvinvoinnista sekä sitä edistävistä, ylläpitävistä ja haastavista tekijöistä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa lastensuojelun perhehoitajien hyvinvoinnin tilanteesta tällä hetkellä ja selvittää, mitä lastensuojelun perhehoitajat kaipaisivat palvelujärjestelmältä tai lastensuojelujärjestöiltä hyvinvointinsa tukemiseksi ja edistämiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään hyvinvointia terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Koettua hyvinvointia tarkastellaan itseohjautuvuusteorian kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastanneet lastensuojelun perhehoitajat (n=168) kokivat hyvinvointinsa pääsääntöisesti melko hyväksi. Merkittävimmät vastaajien hyvinvointia edistävät seikat ovat perhe, läheiset ja vapaa-aika. Perhehoitajat ylläpitävät hyvinvointiaan muun muassa pitämällä huolta fyysisestä terveydestään, harrastamalla ja viettämällä aikaa läheistensä kanssa. Suurin osa vastaajista koki olevansa kyvykäs sijaisvanhempana. Yhteisöllisyyttä moni koki sopivan verran, ja omaehtoisuuden kokemus vaihteli. Osa koki voivansa vaikuttaa lasta koskeviin päätöksiin, mutta toiset kokivat, ettei heidän mielipiteillään ole merkitystä.
Haastavimpia asioita perhehoitajien hyvinvoinnille olivat kiireinen aikataulu, mikä liittyy oman ajan puutteeseen ja parisuhteen ajan vähyyteen, sijoitetun lapsen oireilun tuomat haasteet sekä unenpuute ja väsymys. Näiden lisäksi toimimattomalla yhteistyöllä sosiaalitoimen tai biologisten vanhempien kanssa sekä taloudellisen tilanteen aiheuttamalla stressillä oli negatiivisia vaikutuksia osan hyvinvointiin.
Perhehoitajalle on mahdollistettava tarpeeksi aikaa ja resursseja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen varmistamalla vapaiden ja lomien toteutuminen ja tarjottava tarpeen mukaan arjen tukipalveluita ja lastenhoitoa joustavasti. Perhehoitajien kohteleminen arvostavasti ja tasapuolisesti edesauttaa heidän hyvinvointiaan. Lisäksi tulisi tiedottaa paremmin tarjolla olevasta tuesta perhehoitajille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä hyvinvointikysely lastensuojelun perhehoitajille ja sen kautta kartoittaa heidän kokemustaan hyvinvoinnista sekä sitä edistävistä, ylläpitävistä ja haastavista tekijöistä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa lastensuojelun perhehoitajien hyvinvoinnin tilanteesta tällä hetkellä ja selvittää, mitä lastensuojelun perhehoitajat kaipaisivat palvelujärjestelmältä tai lastensuojelujärjestöiltä hyvinvointinsa tukemiseksi ja edistämiseksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään hyvinvointia terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Koettua hyvinvointia tarkastellaan itseohjautuvuusteorian kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastanneet lastensuojelun perhehoitajat (n=168) kokivat hyvinvointinsa pääsääntöisesti melko hyväksi. Merkittävimmät vastaajien hyvinvointia edistävät seikat ovat perhe, läheiset ja vapaa-aika. Perhehoitajat ylläpitävät hyvinvointiaan muun muassa pitämällä huolta fyysisestä terveydestään, harrastamalla ja viettämällä aikaa läheistensä kanssa. Suurin osa vastaajista koki olevansa kyvykäs sijaisvanhempana. Yhteisöllisyyttä moni koki sopivan verran, ja omaehtoisuuden kokemus vaihteli. Osa koki voivansa vaikuttaa lasta koskeviin päätöksiin, mutta toiset kokivat, ettei heidän mielipiteillään ole merkitystä.
Haastavimpia asioita perhehoitajien hyvinvoinnille olivat kiireinen aikataulu, mikä liittyy oman ajan puutteeseen ja parisuhteen ajan vähyyteen, sijoitetun lapsen oireilun tuomat haasteet sekä unenpuute ja väsymys. Näiden lisäksi toimimattomalla yhteistyöllä sosiaalitoimen tai biologisten vanhempien kanssa sekä taloudellisen tilanteen aiheuttamalla stressillä oli negatiivisia vaikutuksia osan hyvinvointiin.
Perhehoitajalle on mahdollistettava tarpeeksi aikaa ja resursseja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen varmistamalla vapaiden ja lomien toteutuminen ja tarjottava tarpeen mukaan arjen tukipalveluita ja lastenhoitoa joustavasti. Perhehoitajien kohteleminen arvostavasti ja tasapuolisesti edesauttaa heidän hyvinvointiaan. Lisäksi tulisi tiedottaa paremmin tarjolla olevasta tuesta perhehoitajille.