Lasten kiroilu päiväkodissa : varhaiskasvattajien kokemuksia lasten kiroilusta ja siihen liittyvistä pedagogisista käytänteistä
Jämsä, Suvi; Kytölä, Henna-Riikka (2019)
Jämsä, Suvi
Kytölä, Henna-Riikka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088428
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin lasten kiroilu ilmenee päiväkodissa ja minkälaisia pedagogisia keinoja lasten kiroillessa käytetään. Kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin kaksikielinen päiväkoti ja sen lastentarhanopettajat. Päiväkoti halusi pysyä tutkimuksessa nimettömänä.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lastentarhanopettajille tehdyillä teemahaastatteluilla keväällä 2019. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavina oli viisi päiväkodin yhdeksästä lastentarhanopettajasta.
Tulokset osoittavat, että kiroilun määrittely on haastavaa. Tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapset käyttävät enemmän rumia sanoja kuin kirosanoja. Kiroilu on lievää, eikä sitä pidetä suurena ongelmana. Tutkimuksessa ilmeni, että tunnekasvatuksella ja vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys asiallisen kielenkäytön opettamisessa ja kiroilun sammuttamisessa. Työntekijöillä on tiedossa selkeät pedagogiset käytänteet, kuinka kiroiluun puututaan.
Aiempia tutkimuksia lasten kiroilusta on vähän. Laajemman näkökulman saamiseksi tutkimusta pitäisi jatkaa isommalla otannalla. Tutkimuksessa ilmeni, että kyseisessä päiväkodissa kiroilua suurempi ongelma on lasten välinen fyysinen väkivalta ja aggressiivinen käytös. Jatkotutkimuksena voisi tutkia lasten aggressiivisuutta päiväkodissa ja siihen liittyvää tai siitä aiheutuvaa kiroilua ja asiatonta kielenkäyttöä.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin lastentarhanopettajille tehdyillä teemahaastatteluilla keväällä 2019. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, ja ne analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastateltavina oli viisi päiväkodin yhdeksästä lastentarhanopettajasta.
Tulokset osoittavat, että kiroilun määrittely on haastavaa. Tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapset käyttävät enemmän rumia sanoja kuin kirosanoja. Kiroilu on lievää, eikä sitä pidetä suurena ongelmana. Tutkimuksessa ilmeni, että tunnekasvatuksella ja vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suuri merkitys asiallisen kielenkäytön opettamisessa ja kiroilun sammuttamisessa. Työntekijöillä on tiedossa selkeät pedagogiset käytänteet, kuinka kiroiluun puututaan.
Aiempia tutkimuksia lasten kiroilusta on vähän. Laajemman näkökulman saamiseksi tutkimusta pitäisi jatkaa isommalla otannalla. Tutkimuksessa ilmeni, että kyseisessä päiväkodissa kiroilua suurempi ongelma on lasten välinen fyysinen väkivalta ja aggressiivinen käytös. Jatkotutkimuksena voisi tutkia lasten aggressiivisuutta päiväkodissa ja siihen liittyvää tai siitä aiheutuvaa kiroilua ja asiatonta kielenkäyttöä.