Varhaiskasvatustiimin näkemyksiä opettajien suunnitteluajan käytöstä
Saard, Kati; Dixon, Ilona (2019)
Saard, Kati
Dixon, Ilona
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088296
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) vaikutuksia varhaiskasvatustiimien työhön. Tarkastelemme, miten pedagogisen vastuun lisäys sekä kunnalliseen työehtosopimukseen KVTES 2018–2019
kirjattu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika, ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen
opettajien ja varhaiskasvatustiimien työhön, työajan suunnitteluun ja sen toteuttamistapoihin. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille varhaiskasvatustiimien näkemys
nykyisistä toimintatavoista, hyviksi todettuja toimintatapoja ja -malleja sekä mahdollisia
kehittämiskohteita. Käytämme suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajasta opinnäytetyössämme lyhennettä SAK-aika.
Teoriaosuudessa tarkastelemme varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuutta, pedagogista vastuuta lapsiryhmässä ja varhaiskasvatuksen tiimityötä. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osion aineisto kerättiin Vantaan kaupungin Hakunila-Tikkurila-alueen kahdesta varhaiskasvatusyksiköstä. Aineisto kerättiin sähköisen alkuselvityksen ja ryhmähaastatteluiden avulla. Tutkimukselliseen osioon osallistui kolme varhaiskasvatustiimiä, joista kahdessa tiimissä on neljä jäsentä ja yhdessä tiimissä kolme jäsentä.
Tuloksista käy ilmi, että paras ajankohta varhaiskasvatuksen opettajien SAK-ajalle on
lasten lepohetki keskipäivällä. Lapsiryhmän ensisijaisuus määrittelee varhaiskasvatuksen opettajan mahdollisuuden toteuttaa SAK-aikaa. Haastatteluun osallistuneet kasvattajat olivat yksimielisiä siitä, että lapsiryhmän ensisijaisuus menee aina SAK-ajan
edelle. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajille toivottiin omaa suunnitteluaikaa, joka helpottaisi heidän suunnitelmien valmistelua ja toteuttamista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatustiimin kasvattajien yhteinen ymmärrys SAK-ajan merkitykselle auttaa varhaiskasvatuksen opettajien SAK-ajan toteuttamista. Tiimityön sujuvuutta tukee avoin keskusteluilmapiiri ja tiedon jakaminen. Lisääntyneelle SAK-ajalle on tarvetta koska, sen myötä pystytään tarjoamaan pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta.
kirjattu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaika, ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen
opettajien ja varhaiskasvatustiimien työhön, työajan suunnitteluun ja sen toteuttamistapoihin. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille varhaiskasvatustiimien näkemys
nykyisistä toimintatavoista, hyviksi todettuja toimintatapoja ja -malleja sekä mahdollisia
kehittämiskohteita. Käytämme suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisajasta opinnäytetyössämme lyhennettä SAK-aika.
Teoriaosuudessa tarkastelemme varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuutta, pedagogista vastuuta lapsiryhmässä ja varhaiskasvatuksen tiimityötä. Opinnäytetyön tutkimuksellisen osion aineisto kerättiin Vantaan kaupungin Hakunila-Tikkurila-alueen kahdesta varhaiskasvatusyksiköstä. Aineisto kerättiin sähköisen alkuselvityksen ja ryhmähaastatteluiden avulla. Tutkimukselliseen osioon osallistui kolme varhaiskasvatustiimiä, joista kahdessa tiimissä on neljä jäsentä ja yhdessä tiimissä kolme jäsentä.
Tuloksista käy ilmi, että paras ajankohta varhaiskasvatuksen opettajien SAK-ajalle on
lasten lepohetki keskipäivällä. Lapsiryhmän ensisijaisuus määrittelee varhaiskasvatuksen opettajan mahdollisuuden toteuttaa SAK-aikaa. Haastatteluun osallistuneet kasvattajat olivat yksimielisiä siitä, että lapsiryhmän ensisijaisuus menee aina SAK-ajan
edelle. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajille toivottiin omaa suunnitteluaikaa, joka helpottaisi heidän suunnitelmien valmistelua ja toteuttamista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatustiimin kasvattajien yhteinen ymmärrys SAK-ajan merkitykselle auttaa varhaiskasvatuksen opettajien SAK-ajan toteuttamista. Tiimityön sujuvuutta tukee avoin keskusteluilmapiiri ja tiedon jakaminen. Lisääntyneelle SAK-ajalle on tarvetta koska, sen myötä pystytään tarjoamaan pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta.