Henkilöstöjohtaminen ja työn imu Delicatessen-ravintoloissa
Aalto-Setälä, Minna (2019)
Aalto-Setälä, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088184
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsitteli henkilöstöjohtamista ja työn imua toimeksiantajayrityksessä. Opinnäytetyöllä oli kolme tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen työntekijöiden näkemykset henkilöstöjohtamisesta ja työtoiminnan mielekkyydestä. Toisena tavoitteena oli osoittaa henkilöstöjohtamisen vaikutus työn imun muodostumisen osatekijänä. Kolmantena tavoitteena oli nostaa esiin kehityskohteita ja antaa toimeksiantajayritykselle konkreettisia kehitysehdotuksia.
Opinnäytetyö rakentui tietopohjaan, missä tarkasteltiin henkilöstöjohtamista, sen tärkeimpiä tehtäviä sekä työn imua, varsinaiseen tutkimusosioon, mikä koostui haastatteluista ja henkilöstökyselystä sekä lopuksi tutkimuksesta saatujen tulosten esittelyyn ja kehitysehdotuksiin. Tärkeimmiksi lähteiksi muodostuivat henkilöstöjohtamista koskeva kirjallisuus sekä työn voimavarojen ja työn ominaispiirteiden mallit, mitkä yhdessä muodostivat empiirisen tutkimuksen tietoperustan.
Opinnäytetyössä tehtiin henkilöstöjohtamista koskevat teemahaastattelut ylimmälle johdolle, keskijohdolle ja esimiehille. Tämä lisäksi koko henkilöstölle tehtiin sähköinen kysely, missä henkilöstöjohtamisen lisäksi vastattiin kysymyksiin työtehtävistä, työn järjestelyistä, sosiaalisista suhteista sekä organisatorisista tekijöistä yrityksessä. Näistä elementeistä syntyi työn imu. Teemahaastatteluista ja henkilöstökyselystä muodostui kehitysehdotusten runko.
Teemahaastattelut vahvistivat yrityksen kehityskohteiden kuuluvan henkilöstöjohtamisen tehtäväkenttään. Henkilöstökyselyn tulokset vahvistivat haastattelujen tuloksia ja osoittivat henkilöstöjohtamisen vaikutuksen työn imuun. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat perehdyttäminen, esimiesten vastuualueiden määritteleminen, työn järjestelyt työn kuormittavuuden vähentämiseksi, kehityskeskustelut sekä palautteen antaminen. Tutkimustuloksista selvisi, että yrityksessä oli kehityskohteiden lisäksi paljon positiivisia asioita. Työtehtävät olivat monipuolisia, työyhteisöissä oli hyvä yhteishenki ja organisaation ilmapiiri koettiin motivoivana.
Kehittämisehdotuksina olivat yrityksen yhteisen ja yksikkökohtaisten perehdytyssuunnitelmien laatiminen, esimiehille yksikkökohtaiset budjetit tuloksen ja suunnittelun apuvälineiksi, työn järjestelyjen suunnittelu työn kuormituksen vähentämiseksi, suunnitelmalliset ja tavoitteelliset kehityskeskustelut sekä positiivisen palautteen antaminen. Toimeksiantajayrityksessä on käynnissä muutoksia, jotka tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myönteisesti tässä työssä mainittuihin kehityskohteisiin. Kehitysehdotusten toteutuminen vaatii yrityksen omistajilta luottamusta keskijohdon osaamiseen hoitaa tehtävänsä.
Opinnäytetyö rakentui tietopohjaan, missä tarkasteltiin henkilöstöjohtamista, sen tärkeimpiä tehtäviä sekä työn imua, varsinaiseen tutkimusosioon, mikä koostui haastatteluista ja henkilöstökyselystä sekä lopuksi tutkimuksesta saatujen tulosten esittelyyn ja kehitysehdotuksiin. Tärkeimmiksi lähteiksi muodostuivat henkilöstöjohtamista koskeva kirjallisuus sekä työn voimavarojen ja työn ominaispiirteiden mallit, mitkä yhdessä muodostivat empiirisen tutkimuksen tietoperustan.
Opinnäytetyössä tehtiin henkilöstöjohtamista koskevat teemahaastattelut ylimmälle johdolle, keskijohdolle ja esimiehille. Tämä lisäksi koko henkilöstölle tehtiin sähköinen kysely, missä henkilöstöjohtamisen lisäksi vastattiin kysymyksiin työtehtävistä, työn järjestelyistä, sosiaalisista suhteista sekä organisatorisista tekijöistä yrityksessä. Näistä elementeistä syntyi työn imu. Teemahaastatteluista ja henkilöstökyselystä muodostui kehitysehdotusten runko.
Teemahaastattelut vahvistivat yrityksen kehityskohteiden kuuluvan henkilöstöjohtamisen tehtäväkenttään. Henkilöstökyselyn tulokset vahvistivat haastattelujen tuloksia ja osoittivat henkilöstöjohtamisen vaikutuksen työn imuun. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat perehdyttäminen, esimiesten vastuualueiden määritteleminen, työn järjestelyt työn kuormittavuuden vähentämiseksi, kehityskeskustelut sekä palautteen antaminen. Tutkimustuloksista selvisi, että yrityksessä oli kehityskohteiden lisäksi paljon positiivisia asioita. Työtehtävät olivat monipuolisia, työyhteisöissä oli hyvä yhteishenki ja organisaation ilmapiiri koettiin motivoivana.
Kehittämisehdotuksina olivat yrityksen yhteisen ja yksikkökohtaisten perehdytyssuunnitelmien laatiminen, esimiehille yksikkökohtaiset budjetit tuloksen ja suunnittelun apuvälineiksi, työn järjestelyjen suunnittelu työn kuormituksen vähentämiseksi, suunnitelmalliset ja tavoitteelliset kehityskeskustelut sekä positiivisen palautteen antaminen. Toimeksiantajayrityksessä on käynnissä muutoksia, jotka tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myönteisesti tässä työssä mainittuihin kehityskohteisiin. Kehitysehdotusten toteutuminen vaatii yrityksen omistajilta luottamusta keskijohdon osaamiseen hoitaa tehtävänsä.