Tunnutuskaudella annettavien mäntyöljypohjaisten tuotteiden vaikutus ternimaitoon ja vasikan kehitykseen
Klemelä, Martti (2019)
Klemelä, Martti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088147
Tiivistelmä
Vasikka on syntyessään vailla kehittynyttä immuunijärjestelmää. Immuunipuolustusjärjestelmällä tarkoitetaan vasikan kykyä suojautua ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta. Immuunijärjestelmän rakennuspalikoina toimivat vasta-aineet ja niistä tärkein vasikan kehitykselle on IgG eli immunoglobuliini G, joka sisältää suurimman osan vasikalle tärkeistä vasta-aineista. IgG on osa valkuaista, jota ternimaidossa on runsaasti enemmän kuin tavallisessa maidossa. Vasikka tarvitsee 100 g IgG vasta-ainetta, jotta sen veren IgG seerumipitoisuus on riittävän korkea saavuttaakseen passiivisen immuniteetin. Nämä vasta-aineet sisältyvät hyvälaatuiseen ternimaitoon.
Opinnäytetyössä tutkittavana kohteena olivat resiinihappopohjaiset valmisteet. Mäntyöljypohjaisten resiinihappovalmisteiden vaikutuksia ternimaidon laatuun ja vasikan kasvuun on tutkittu emakoilla. Tässä työssä tutkitaan resiinihappojen vaikutusta tunnutusajan ruokintaan, ternimaidon laatuun sekä vasikan kehitykseen lehmillä. Kokeen toteutti Luonnonvarakeskus Hankkija Oy:n tilauksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on raportoida kokeen aineistoa ja menetelmiä sekä analysoida tilastollisia tuloksia.
Kokeessa oli mukana 33 lehmää ja niiden vastasyntyneet 33 vasikkaa. Eläimet jaettiin kolmeen ryhmään: Kontrolli (K), mäntyöljypohjaiset rasvahapot (MR) ja resiinihappotiiviste (RH). Tutkittava rehuaine oli väkirehussa. Resiinihapon vaikutus ternimaitoon jäi vähäiseksi. Eroavaisuuksia ryhmien vertailussa ei tullut kuin maidon ureanpitoisuuden osalta. Huomattavaa kuitenkin on se, että jokaisen koekäsittelyryhmän ternimaidon vasta-ainepitoisuus (IgG) oli runsaasti yli 50 mg/ml, joka on yli tavoitellun hyvän ternimaidon vasta-ainemäärän. Jokainen ruokintatapa soveltuu siis hyvin tunnutusajan onnistuneeseen ruokintaan.
Opinnäytetyössä tutkittavana kohteena olivat resiinihappopohjaiset valmisteet. Mäntyöljypohjaisten resiinihappovalmisteiden vaikutuksia ternimaidon laatuun ja vasikan kasvuun on tutkittu emakoilla. Tässä työssä tutkitaan resiinihappojen vaikutusta tunnutusajan ruokintaan, ternimaidon laatuun sekä vasikan kehitykseen lehmillä. Kokeen toteutti Luonnonvarakeskus Hankkija Oy:n tilauksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on raportoida kokeen aineistoa ja menetelmiä sekä analysoida tilastollisia tuloksia.
Kokeessa oli mukana 33 lehmää ja niiden vastasyntyneet 33 vasikkaa. Eläimet jaettiin kolmeen ryhmään: Kontrolli (K), mäntyöljypohjaiset rasvahapot (MR) ja resiinihappotiiviste (RH). Tutkittava rehuaine oli väkirehussa. Resiinihapon vaikutus ternimaitoon jäi vähäiseksi. Eroavaisuuksia ryhmien vertailussa ei tullut kuin maidon ureanpitoisuuden osalta. Huomattavaa kuitenkin on se, että jokaisen koekäsittelyryhmän ternimaidon vasta-ainepitoisuus (IgG) oli runsaasti yli 50 mg/ml, joka on yli tavoitellun hyvän ternimaidon vasta-ainemäärän. Jokainen ruokintatapa soveltuu siis hyvin tunnutusajan onnistuneeseen ruokintaan.