Me mentiin vähän väärinpäin näihin meiän varhaiskasvatussuunnitelmasysteemeihin : selvitys lasten osallisuuden toteutumisesta seurakunnan päiväkerhoissa
Mustonen, Salla; Sinkko, Suvi; Uotinen, Mona (2019)
Mustonen, Salla
Sinkko, Suvi
Uotinen, Mona
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078139
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078139
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa lastenohjaajien kokemuksista lasten osallisuuden toteutumisesta seurakuntien varhaiskasvatuksen päiväkerhoissa. Lapsen osallisuutta tarkasteltiin erityisesti varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) näkökulmasta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa osallisuuden käsitettä tarkasteltiin myös yhteiskunnan sekä kirkon näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa osallisuuden toteutumisen nykytilasta, jotta seurakunnan varhaiskasvatus voisi kehittää toimintaansa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista selvitysmenetelmää. Laadullisen selvitysmenetelmän mukaisesti aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa oli ennalta pohditut teemat. Teemat auttoivat löytämään selvityksen tarkoituksen mukaisia vastauksia. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Lappeenrannan evankelis-luterilaisen seurakuntien varhaiskasvatus ja siellä työskentelevät päiväkerhoja ohjaavat lastenohjaajat. Haastateltavat työskentelivät kolmessa eri päiväkerhossa, joihin osallistuvat lapset olivat iältään 3-5-vuotiaita.
Tulosten mukaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli lastenohjaajille osittain tuttu asiakirja, jonka läpikäymiseen he toivoivat enemmän aikaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet näkyi lastenohjaajien työssä eri tavoilla, kuten aiempaa suunnitelmallisempana toimintana. Lapsen osallisuuden käsitettä kuvattiin eri tavoilla ja haastateltavien vastaukset poikkesivat toisistaan. Osallisuus toteutui kerhoissa esimerkiksi lapsia kuuntelemalla ja antamalla lapsille mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Lasten ei aina koettu pystyvän olemaan osallisia toiminnan suunnittelussa. Lastenohjaajien mielestä kerhojen toimintaa täytyy kehittää, jotta se tukisi lasten osallisuutta. Yksi kehittämisehdotus oli yhteisten raamien määrittely kerhoille.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista selvitysmenetelmää. Laadullisen selvitysmenetelmän mukaisesti aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa oli ennalta pohditut teemat. Teemat auttoivat löytämään selvityksen tarkoituksen mukaisia vastauksia. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä oli Lappeenrannan evankelis-luterilaisen seurakuntien varhaiskasvatus ja siellä työskentelevät päiväkerhoja ohjaavat lastenohjaajat. Haastateltavat työskentelivät kolmessa eri päiväkerhossa, joihin osallistuvat lapset olivat iältään 3-5-vuotiaita.
Tulosten mukaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet oli lastenohjaajille osittain tuttu asiakirja, jonka läpikäymiseen he toivoivat enemmän aikaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet näkyi lastenohjaajien työssä eri tavoilla, kuten aiempaa suunnitelmallisempana toimintana. Lapsen osallisuuden käsitettä kuvattiin eri tavoilla ja haastateltavien vastaukset poikkesivat toisistaan. Osallisuus toteutui kerhoissa esimerkiksi lapsia kuuntelemalla ja antamalla lapsille mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Lasten ei aina koettu pystyvän olemaan osallisia toiminnan suunnittelussa. Lastenohjaajien mielestä kerhojen toimintaa täytyy kehittää, jotta se tukisi lasten osallisuutta. Yksi kehittämisehdotus oli yhteisten raamien määrittely kerhoille.