Sosionomi päiväkodin ja lastensuojelun yhteistyössä
Eronen, Heidi; Tervo, Henna (2019)
Eronen, Heidi
Tervo, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078078
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia päiväkodin ja lastensuojelun välistä yhteistyötä eräässä eteläsavolaisessa kunnassa. Tutkimuksessa perehdyttiin varhaiskasvatuksen esimiehen ja päiväkodin työntekijöiden näkemyksiin moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimus selvitti myös, millaista osaamista työelämään siirtyviltä sosionomeilta odotetaan yhteistyön suhteen. Opinnäytetyössä pyrittiin tuomaan tietoisuuteen varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyöhön liittyviä tekijöitä.
Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua ja kyselylomaketta. Haastattelut toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Kyselylomakkeeseen vastasivat henkilöt, jotka eivät olleet haastattelutilanteessa, mutta kuitenkin halusivat osallistua tutkimukseen. Tutkimusaineisto kerättiin haastateltavien valitsemissa paikoissa helmikuussa 2019. Yhteensä tutkimukseen osallistui seitsemän henkilöä. Aineistosta litteroitiin tutkimuskysymysten kannalta tärkeät vastaukset ja ne analysoitiin induktiivisella analyysilla. Tuloksista eroteltiin esimiehen ja päiväkodin työntekijöiden vastaukset.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että yhteistyön toivottaisiin vahvistuvan. Erityisesti tiedon välittämisessä lastensuojelusta varhaiskasvatukseen päin nähdään olevan kehitettävää. Yhteistyön nähdään kuitenkin olevan koko ajan vahvistumassa, esimerkiksi vasta perustetun moniammatillisen perheneuvotiimin kautta. Työelämään siirtyvillä sosionomeilla toivotaan olevan osaamista perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä tietoisuutta kunnan lapsiperhepalveluista. Myös yhteyshenkilönä toimimista varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen välillä korostettiin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatus ja lastensuojelu voisivat olla toisiaan kohtaan entistä avoimempia yhteistyön sujuvuuden lisäämiseksi. Tietoisuuden lisäämistä eri ammattialojen toiminnasta tulisi vahvistaa, jotta harvinaisissa tilanteissa osaisi toimia rohkeammin. Vastauksista voi päätellä, että sosionomi (AMK) opintoihin tulee sisältyä vahva teoriapohja palveluohjauksesta, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä ymmärrys suomalaisesta lapsiperheiden palvelujärjestelmästä.
Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelua ja kyselylomaketta. Haastattelut toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Kyselylomakkeeseen vastasivat henkilöt, jotka eivät olleet haastattelutilanteessa, mutta kuitenkin halusivat osallistua tutkimukseen. Tutkimusaineisto kerättiin haastateltavien valitsemissa paikoissa helmikuussa 2019. Yhteensä tutkimukseen osallistui seitsemän henkilöä. Aineistosta litteroitiin tutkimuskysymysten kannalta tärkeät vastaukset ja ne analysoitiin induktiivisella analyysilla. Tuloksista eroteltiin esimiehen ja päiväkodin työntekijöiden vastaukset.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että yhteistyön toivottaisiin vahvistuvan. Erityisesti tiedon välittämisessä lastensuojelusta varhaiskasvatukseen päin nähdään olevan kehitettävää. Yhteistyön nähdään kuitenkin olevan koko ajan vahvistumassa, esimerkiksi vasta perustetun moniammatillisen perheneuvotiimin kautta. Työelämään siirtyvillä sosionomeilla toivotaan olevan osaamista perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä tietoisuutta kunnan lapsiperhepalveluista. Myös yhteyshenkilönä toimimista varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen välillä korostettiin.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että varhaiskasvatus ja lastensuojelu voisivat olla toisiaan kohtaan entistä avoimempia yhteistyön sujuvuuden lisäämiseksi. Tietoisuuden lisäämistä eri ammattialojen toiminnasta tulisi vahvistaa, jotta harvinaisissa tilanteissa osaisi toimia rohkeammin. Vastauksista voi päätellä, että sosionomi (AMK) opintoihin tulee sisältyä vahva teoriapohja palveluohjauksesta, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä ymmärrys suomalaisesta lapsiperheiden palvelujärjestelmästä.