Perusterveydenhuollossa toimivien kuntoutuksen ohjaajien (AMK) toimenkuvasta
Iivarinen, Kirsi (2019)
Iivarinen, Kirsi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905078069
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perusterveydenhuollossa toimivien kuntoutuksen ohjaajien (AMK) toimenkuvan ja työyhteisön muodostumiseen, toimenkuvan muutoksiin sekä tulevaisuuden näkymiin liittyviä asioita Länsi-Suomen alueella. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Satakunnan ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ohjaaja (AMK) koulutusohjelma.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen toteuttamista varten saatiin Länsi-Suomen alueelta 7 henkilön yhteystiedot ja tutkimukseen heistä osallistui 4 henkilöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmää. Opinnäytetyön tulokset esitettiin teemojen mukaisesti vastausten koonteina sekä haastateltujen vastauksista poimittuina suorina lainauksina.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat kuntoutuksen ohjauksen koulutusohjelman opiskelijoille tai koulutusta harkitseville, miten perusterveydenhuollossa toimivien kuntoutuksen ohjaajien (AMK) toimenkuva on muodostettu, mistä tahoista koostuvat lähimmät ja muut tärkeät yhteistyökumppanit sekä mitkä ovat keskeisimmät työtehtävät. Opinnäytetyöstä saadut tulokset osoittavat myös millaisia tulevaisuuden näkymiä kuntoutuksen ohjaajat näkevät työssään ja millaisia kehitysehdotuksia he antavat työlleen. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista voidaan todeta, että yleisimmät työtehtävät koostuvat kuntoutusohjausnimikkeistön mukaista työtehtävistä ja että yleisimmissä työtehtävissä ei ollut juurikaan eroja. Kun tämän opinnäytetyön tuloksista saatuja yleisimpiä työtehtäviä verrattiin aiemmin tehtyjen tutkimuksien tuloksiin, saatiin esiin enemmän eroja. Kehittämisehdotuksista nousi esiin haastateltavien yksimielinen ehdotus vähintään yhden kuntoutuksen ohjaajan toimen tarpeesta noin 30 000 asukkaan väestöpohjaan.
Jatkotutkimusaiheita voisi olla vastaavan kaltaisen tutkimuksen tekeminen muulla vastaavankokoisella alueella esimerkiksi Itä-Suomen alueella. Myös alueiden välisiä eroja ja samanlaisuuksia olisi mielenkiintoista vertailla.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen toteuttamista varten saatiin Länsi-Suomen alueelta 7 henkilön yhteystiedot ja tutkimukseen heistä osallistui 4 henkilöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmää. Opinnäytetyön tulokset esitettiin teemojen mukaisesti vastausten koonteina sekä haastateltujen vastauksista poimittuina suorina lainauksina.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat kuntoutuksen ohjauksen koulutusohjelman opiskelijoille tai koulutusta harkitseville, miten perusterveydenhuollossa toimivien kuntoutuksen ohjaajien (AMK) toimenkuva on muodostettu, mistä tahoista koostuvat lähimmät ja muut tärkeät yhteistyökumppanit sekä mitkä ovat keskeisimmät työtehtävät. Opinnäytetyöstä saadut tulokset osoittavat myös millaisia tulevaisuuden näkymiä kuntoutuksen ohjaajat näkevät työssään ja millaisia kehitysehdotuksia he antavat työlleen. Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista voidaan todeta, että yleisimmät työtehtävät koostuvat kuntoutusohjausnimikkeistön mukaista työtehtävistä ja että yleisimmissä työtehtävissä ei ollut juurikaan eroja. Kun tämän opinnäytetyön tuloksista saatuja yleisimpiä työtehtäviä verrattiin aiemmin tehtyjen tutkimuksien tuloksiin, saatiin esiin enemmän eroja. Kehittämisehdotuksista nousi esiin haastateltavien yksimielinen ehdotus vähintään yhden kuntoutuksen ohjaajan toimen tarpeesta noin 30 000 asukkaan väestöpohjaan.
Jatkotutkimusaiheita voisi olla vastaavan kaltaisen tutkimuksen tekeminen muulla vastaavankokoisella alueella esimerkiksi Itä-Suomen alueella. Myös alueiden välisiä eroja ja samanlaisuuksia olisi mielenkiintoista vertailla.