Kesäkeilauksen soveltuvuus korkeusmallin 2 m tuotantoon ja vaikutusten arviointi laatumalliin
Ahonen, Teppo (2019)
Ahonen, Teppo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067890
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Maanmittauslaitoksessa kehittämisprojektina. Projektin tavoitteena oli selvittää kesäkeilauksen soveltuvuus korkeusmallin 2 m tuotantoon ja sen vaikutukset korkeusmallin laatuun.
Vertailussa kevätkeilaukseen kesäkeilauksessa havaittiin systemaattisen kaltaista, mutta paikallisesti sattumanvaraista, nostavaa vaikutusta korkeustasossa. Vaikutus korkeustasoon oli kasvillisuuden aiheuttama rehevyys ”kohina”. Sijainniltaan satunnaista esiintymistä selittää se, että paikoin missä kasvualusta on otollinen, aluskasvillisuus tiivistyy ja laserkeilauspulssi jää kasvustoon. Samankaltaisilla alustoilla, esim. tienpinta ja kallio, ei ole merkittävää eroa eri keilausajankohdalla.
Testityön perusteella todettiin, että kesäkeilauksessa maanpintaan osuvien pisteiden määrää vähenee. Lisäksi havaittiin, että korjailu vuorovaikutteisesti stereotyöasemalla ilmakuvien avulla osoittautui hyötysuhteeltaan heikoksi. Testityössä vertailtiin myös eri tuotantoprosesseja ja päädyttiin esittämään kesäkeilauksen osalta käyttöönotettavaksi ns. laskennallista prosessia.
Selvityksen lopputuloksena esitettiin, että kesäkeilaus soveltuu valtakunnalliseen korkeus-mallituotantoon, kun laatu huomioidaan laatumallissa eri laatuluokkina. Laatuluokkien välisen eron tulee perustua keilausaikaikkunaan ja tuotantoprosessiin.
Vertailussa kevätkeilaukseen kesäkeilauksessa havaittiin systemaattisen kaltaista, mutta paikallisesti sattumanvaraista, nostavaa vaikutusta korkeustasossa. Vaikutus korkeustasoon oli kasvillisuuden aiheuttama rehevyys ”kohina”. Sijainniltaan satunnaista esiintymistä selittää se, että paikoin missä kasvualusta on otollinen, aluskasvillisuus tiivistyy ja laserkeilauspulssi jää kasvustoon. Samankaltaisilla alustoilla, esim. tienpinta ja kallio, ei ole merkittävää eroa eri keilausajankohdalla.
Testityön perusteella todettiin, että kesäkeilauksessa maanpintaan osuvien pisteiden määrää vähenee. Lisäksi havaittiin, että korjailu vuorovaikutteisesti stereotyöasemalla ilmakuvien avulla osoittautui hyötysuhteeltaan heikoksi. Testityössä vertailtiin myös eri tuotantoprosesseja ja päädyttiin esittämään kesäkeilauksen osalta käyttöönotettavaksi ns. laskennallista prosessia.
Selvityksen lopputuloksena esitettiin, että kesäkeilaus soveltuu valtakunnalliseen korkeus-mallituotantoon, kun laatu huomioidaan laatumallissa eri laatuluokkina. Laatuluokkien välisen eron tulee perustua keilausaikaikkunaan ja tuotantoprosessiin.