Perehdytys Jorvin päivystyksessä : Perehdyttäjän näkökulma
Ihalainen, Kirsti (2019)
Ihalainen, Kirsti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067854
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perehdytyksen nykytilaa ja perehdytysprosessia perehdyttäjän näkökulmasta Helsingin ja Uudenmaan (HUS) Akuutin Jorvin päivystyksessä Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa toteutuuko perehdytys HUS:n perehdytysoppaan mukaisesti ja miten yksikkökohtainen perehdytys toteutuu. Lisäksi haluttiin kartoittaa kehittämisideoita ja koulutustoiveita. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää perehdytystä niin, että perehdytyksestä tulee mahdollisimman tasalaatuista ja järjestelmällistä uusille työntekijöille.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä E-lomakkeella HUS Akuutin Jorvin päivystyksen henkilökunnalta. Mittari oli laadittu HUS perehdytysoppaan ja Jorvin päivystyksen yksikkökohtaisen perehdytysoppaan pohjalta. Tutkimus lomakkeessa on perehdytyksen suunnitteluun, käytännön toteutukseen ja perehdytyksen arviointiin liittyviä väittämiä. Perehdytystä koskevien periaatteiden toteutumista tutkittiin väittämien avulla. Kahdella avoimella kysymyksellä kartoitettiin perehdytyksen koulutus ja kehittämistarpeita. Kysely toteutettiin E-lomake kyselylomakkeella sähköisesti. Kyselylomake lähetettiin koko henkilökunnalle sähköpostiin. Saatekirje ja linkki kyselyyn lähetettiin 107 työntekijälle ja siihen vastasi 54 henkilöä (n=54). Tutkimuksen vastausprosentti oli 50%.
Tutkimuksen tulosten perusteella perehdytys toteutuu vain osittain HUS perehdytysoppaan mukaisesti. HUS perehdytysopas oli jäänyt useimmille vieraaksi, yksikkökohtainen perehdytysopas oli useimmalle tutumpi. Uudelle työntekijälle ei tehty yksilöllistä perehdytyssuunnitelmaa. Perehdyttämiseen ja sen arviointiin oli varattu liian vähän aikaa. Perehdyttäminen koettiin mielekkääksi ja pääsääntöisesti koettiin onnistumista perehdyttäjän roolissa. Avoimissa kysymyksissä tuli esille tarve saada koulutusta perehdyttämisestä, perehdyttämisen rooleista sekä ohjaamis tavoista. Lisäksi perehdytystä haluttiin kehittää yhtenäisillä toimintatavoilla, lisätä kirjallista materiaalia sekä tarkastus listoja. Lisäksi toivottiin riittävästä aikaa perehdyttämiseen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä E-lomakkeella HUS Akuutin Jorvin päivystyksen henkilökunnalta. Mittari oli laadittu HUS perehdytysoppaan ja Jorvin päivystyksen yksikkökohtaisen perehdytysoppaan pohjalta. Tutkimus lomakkeessa on perehdytyksen suunnitteluun, käytännön toteutukseen ja perehdytyksen arviointiin liittyviä väittämiä. Perehdytystä koskevien periaatteiden toteutumista tutkittiin väittämien avulla. Kahdella avoimella kysymyksellä kartoitettiin perehdytyksen koulutus ja kehittämistarpeita. Kysely toteutettiin E-lomake kyselylomakkeella sähköisesti. Kyselylomake lähetettiin koko henkilökunnalle sähköpostiin. Saatekirje ja linkki kyselyyn lähetettiin 107 työntekijälle ja siihen vastasi 54 henkilöä (n=54). Tutkimuksen vastausprosentti oli 50%.
Tutkimuksen tulosten perusteella perehdytys toteutuu vain osittain HUS perehdytysoppaan mukaisesti. HUS perehdytysopas oli jäänyt useimmille vieraaksi, yksikkökohtainen perehdytysopas oli useimmalle tutumpi. Uudelle työntekijälle ei tehty yksilöllistä perehdytyssuunnitelmaa. Perehdyttämiseen ja sen arviointiin oli varattu liian vähän aikaa. Perehdyttäminen koettiin mielekkääksi ja pääsääntöisesti koettiin onnistumista perehdyttäjän roolissa. Avoimissa kysymyksissä tuli esille tarve saada koulutusta perehdyttämisestä, perehdyttämisen rooleista sekä ohjaamis tavoista. Lisäksi perehdytystä haluttiin kehittää yhtenäisillä toimintatavoilla, lisätä kirjallista materiaalia sekä tarkastus listoja. Lisäksi toivottiin riittävästä aikaa perehdyttämiseen.