Pelastushenkilöstön kriisiapu
Kontkanen, Juha; Korhonen, Sanna; Nyström, Tuulia (2019)
Kontkanen, Juha
Korhonen, Sanna
Nyström, Tuulia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067840
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoiteena oli selvittää Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle, kuinka kriisiavun antaminen työyhteisön jäsenille käytännössä toteutuu. Tarkoituksena oli saada selkeä kuva henkilöstön mielipiteestä kriisiavun toimimiseen liittyen sekä tuoda esiin parannus- ja kehityskohteita. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään laitoksen kriisiavun kehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperusta perustuu tutkittuun tietoon kriisin vaiheista, äkillisestä stressireaktiosta, traumaperäisestä stressihäiriöstä, dissosiaatiohäiriöstä, resilienssistä, defusingistä sekä debriefingistä. Tietoa etsittiin myös kansainvälisistä tutkimuksista.
Tutkimus tehtiin sähköisenä, strukturoituna kyselynä henkilöstölle tammikuussa 2019. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tulosten analysointi tehtiin Excel-ohjelmistolla hyödyntämällä yksiulotteista frekvenssitaulukkoa.
Tuloksissa vastaajat toivoivat kriisiavun saamisen kehittämistä sekä defusing-istunnon laadun parantamista. 280 työntekijästä kyselyyn osallistui 42. Kaikista ammattiryhmistä saatiin vastauksia tasaisesti, suuri vastausprosentti oli Jorvin toiminta-alueella.
Tulosten perusteella saatiin kuva henkilöstön kokemasta tarpeesta kehittää kriisiapua edelleen sekä avoimen kysymyksen vastausten perusteella konkreettisia kehitysehdotuksia. Suurin vastausprosentti (50%) saatiin ensihoitohenkilöstöltä, joka kertoo työn kuormittavuudesta ja kriisiavun saamisen suuresta tarpeesta työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Jatkotoimenpiteenä ehdotettiin perehdytyksen sekä tiedon parantamista kriisiavun hakemiseen pelastushenkilöstölle. Myös defusing-istunnon laatua on parannettava. Vastausten perusteella työn tilaajan on helppoa hahmottaa nykytilanne kriisiavun saamiseen ja sen toimimiseen.
Asiasanat: Kriisituki, Ensihoitaja, Palomies, Debriefing, Defusing
Opinnäytetyön tietoperusta perustuu tutkittuun tietoon kriisin vaiheista, äkillisestä stressireaktiosta, traumaperäisestä stressihäiriöstä, dissosiaatiohäiriöstä, resilienssistä, defusingistä sekä debriefingistä. Tietoa etsittiin myös kansainvälisistä tutkimuksista.
Tutkimus tehtiin sähköisenä, strukturoituna kyselynä henkilöstölle tammikuussa 2019. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tulosten analysointi tehtiin Excel-ohjelmistolla hyödyntämällä yksiulotteista frekvenssitaulukkoa.
Tuloksissa vastaajat toivoivat kriisiavun saamisen kehittämistä sekä defusing-istunnon laadun parantamista. 280 työntekijästä kyselyyn osallistui 42. Kaikista ammattiryhmistä saatiin vastauksia tasaisesti, suuri vastausprosentti oli Jorvin toiminta-alueella.
Tulosten perusteella saatiin kuva henkilöstön kokemasta tarpeesta kehittää kriisiapua edelleen sekä avoimen kysymyksen vastausten perusteella konkreettisia kehitysehdotuksia. Suurin vastausprosentti (50%) saatiin ensihoitohenkilöstöltä, joka kertoo työn kuormittavuudesta ja kriisiavun saamisen suuresta tarpeesta työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Jatkotoimenpiteenä ehdotettiin perehdytyksen sekä tiedon parantamista kriisiavun hakemiseen pelastushenkilöstölle. Myös defusing-istunnon laatua on parannettava. Vastausten perusteella työn tilaajan on helppoa hahmottaa nykytilanne kriisiavun saamiseen ja sen toimimiseen.
Asiasanat: Kriisituki, Ensihoitaja, Palomies, Debriefing, Defusing