Kokoonpano- ja pakkauslinjaston layoutin suunnittelu
Pääkkölä, Eetu (2019)
Pääkkölä, Eetu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905067754
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli kokoonpano- ja pakkauslinjaston layoutin suunnittelu tilaajayrityksen nykyisiin tuotantotiloihin. Tilaajayritys haluaa laajentaa toimintaansa ja aloittaa alumiiniprofiilin valmistuksen ja kokoonpanemisen itse. Työn tavoitteena oli luoda toimiva layout-ratkaisu, joka auttaa viemään tilaajan suunnitelmia eteenpäin.
Layout-suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi tehokas tuotannon materiaalivirta, tilojen tehokas käyttö ja joustavasti muunneltava layout. Tavoitteisiin päästään, kun layout-suunnitteluun vaikuttavat tekijät ovat huomioitu ja analysoitu tarkasti. Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tuotantomäärää, tuotevariaatioiden määrää ja toimipisteiden lukumäärä. Layoutin suunnitteluun on käytettävissä paljon erilaisia menetelmiä. Richard Mutherin kehittämä layout-suunnittelumenetelmä on yksi perinteisimmistä suunnittelumenetelmistä, joka keskittyy toimintojen välisten suhteiden analysointiin ja suhteiden tärkeyden määrittämiseen.
Työn toteutusosassa tutustuttiin ensin yrityksen nykyiseen alumiiniprofiilin muokkausprosessiin ja tuotantotilojen geometrisiin mittoihin. Muokkausprosessista saatujen tietojen ja tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta luotiin kokoonpano- ja pakkauslinjaston prosessikaavio. Kokoonpano- ja pakkauslinjasto koostui viidestä eri toimipisteestä eli varastosta, työstökeskuksesta, kokoonpanopisteestä, leikkauspisteestä ja pakkauslinjastosta. Seuraavassa vaiheessa aloitettiin layoutien suunnittelu ja luotiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Layout-suunnitelmissa 1 ja 3 toimipisteet sijoitettiin kahteen tuotantotilaan ja materiaalin siirto tuotantotilojen välillä tapahtui rullakuljettimen avulla. Layout-suunnitelmassa 2 kokoonpano- ja pakkauslinjaston toimipisteet keskitettiin isoimpaan tuotantotilaan. Suunnitelmia vertailtiin keskenään ja vertailussa käytettiin apuna hyötyarvomatriisia. Layout-suunnitelma 2 oli paras kokonaisratkaisu, jossa työskentely oli muita suunnitelmia tehokkaammin toteutettavissa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin toteutuskelpoinen ja toimiva layout-suunnitelma, joka vastasi tilaajan asettamia vaatimuksia. Suunnitelman pohjalta on hyvä jatkaa kokoonpano- ja pakkauslinjaston suunnittelemista.
Layout-suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi tehokas tuotannon materiaalivirta, tilojen tehokas käyttö ja joustavasti muunneltava layout. Tavoitteisiin päästään, kun layout-suunnitteluun vaikuttavat tekijät ovat huomioitu ja analysoitu tarkasti. Suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tuotantomäärää, tuotevariaatioiden määrää ja toimipisteiden lukumäärä. Layoutin suunnitteluun on käytettävissä paljon erilaisia menetelmiä. Richard Mutherin kehittämä layout-suunnittelumenetelmä on yksi perinteisimmistä suunnittelumenetelmistä, joka keskittyy toimintojen välisten suhteiden analysointiin ja suhteiden tärkeyden määrittämiseen.
Työn toteutusosassa tutustuttiin ensin yrityksen nykyiseen alumiiniprofiilin muokkausprosessiin ja tuotantotilojen geometrisiin mittoihin. Muokkausprosessista saatujen tietojen ja tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta luotiin kokoonpano- ja pakkauslinjaston prosessikaavio. Kokoonpano- ja pakkauslinjasto koostui viidestä eri toimipisteestä eli varastosta, työstökeskuksesta, kokoonpanopisteestä, leikkauspisteestä ja pakkauslinjastosta. Seuraavassa vaiheessa aloitettiin layoutien suunnittelu ja luotiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Layout-suunnitelmissa 1 ja 3 toimipisteet sijoitettiin kahteen tuotantotilaan ja materiaalin siirto tuotantotilojen välillä tapahtui rullakuljettimen avulla. Layout-suunnitelmassa 2 kokoonpano- ja pakkauslinjaston toimipisteet keskitettiin isoimpaan tuotantotilaan. Suunnitelmia vertailtiin keskenään ja vertailussa käytettiin apuna hyötyarvomatriisia. Layout-suunnitelma 2 oli paras kokonaisratkaisu, jossa työskentely oli muita suunnitelmia tehokkaammin toteutettavissa.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin toteutuskelpoinen ja toimiva layout-suunnitelma, joka vastasi tilaajan asettamia vaatimuksia. Suunnitelman pohjalta on hyvä jatkaa kokoonpano- ja pakkauslinjaston suunnittelemista.