Harjattoman sähkömoottorin testauslaite
Soini, Veli-Matti (2019)
Soini, Veli-Matti
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905057611
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa testauslaite harjattoman sähkömoottorin testaamista varten, tarkoituksena oli erityisesti rakentaa pienikokoinen ja kompakti laite, jonka avulla voidaan ajaa erilaisia kuormituskokeita sähkömoottorilla ja näin selvittää moottorin ja nopeudensäätimen paras tehoalue.
Testipenkin ohjelmisto koodattiin Arduino mikrokontrollerille, käyttöliittymänä toimi pieni 1.44” TFT -näyttö ja potentiometri, jonka avulla kuormitusta ohjattiin. Kuormitus toteutettiin tehovastuksilla, joiden johtavuutta ohjattiin MOSFET -transistorien ja PWM -signaalin avulla.
Moottorina käytettiin harjatonta APS 6355 sähkömoottoria, jota ohjattiin VESC 4.2v nopeudensäätimellä. Moottorin vääntömomentti ja kierrosluku mitattiin Magtrol TM310 anturin avulla, samalla myös kokeiltiin teoriaa, jossa vääntömomentti arvioidaan ainoastaan virranmittauksen avulla.
Tämä teoria toimi suuntaa-antavasti, mutta luotettavaa dataa varten menetelmä vaatii vielä parantelua. Dataa tuli todella paljon ja mittaustulokset suodatettiin Excelin avulla luettavampaan muotoon. Suodatetusta datasta muodostettiin graafit. Mittaukset onnistuivat hyvin ja graafeista nähdään ohjausmenetelmien vaikutus moottorin käyttäytymiseen.
Avainsanat
Testipenkin ohjelmisto koodattiin Arduino mikrokontrollerille, käyttöliittymänä toimi pieni 1.44” TFT -näyttö ja potentiometri, jonka avulla kuormitusta ohjattiin. Kuormitus toteutettiin tehovastuksilla, joiden johtavuutta ohjattiin MOSFET -transistorien ja PWM -signaalin avulla.
Moottorina käytettiin harjatonta APS 6355 sähkömoottoria, jota ohjattiin VESC 4.2v nopeudensäätimellä. Moottorin vääntömomentti ja kierrosluku mitattiin Magtrol TM310 anturin avulla, samalla myös kokeiltiin teoriaa, jossa vääntömomentti arvioidaan ainoastaan virranmittauksen avulla.
Tämä teoria toimi suuntaa-antavasti, mutta luotettavaa dataa varten menetelmä vaatii vielä parantelua. Dataa tuli todella paljon ja mittaustulokset suodatettiin Excelin avulla luettavampaan muotoon. Suodatetusta datasta muodostettiin graafit. Mittaukset onnistuivat hyvin ja graafeista nähdään ohjausmenetelmien vaikutus moottorin käyttäytymiseen.
Avainsanat