Biotiinihäiriön poistaminen streptavidiini-biotiini-tekniikkaan perustuvista immunologisista määritysmenetelmistä
Vainionpää, Riina (2019)
Vainionpää, Riina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905047571
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaan verinäytteessä olevan biotiinin mahdollisesti aiheuttamaa häiriötä biotiini-streptavidiini-tekniikkaan perustuvissa menetelmissä. Lisäksi opinnäytetyössä testattiin erilaisia tekniikoita, joiden avulla biotiinin aiheuttama häiriö voitaisiin poistaa näytteistä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUSLABin erikoiskemian laboratorion kanssa.
Opinnäytetyössä seerumipoolista ja biotiiniliuoksesta tehtiin laimennussarjoja. Sarjoista analysoitiin Anti-Müllerian hormoni- sekä progesteronimääritykset. Näiden määritysten avulla saatiin selville, aiheuttaako biotiini häiriötä biotiini-streptavidiini-tekniikkaan perustuvissa määritysmenetelmissä. Lisäksi häiriön poistamiseksi kokeiltiin kolmea eri menetelmää; streptavidiinilla päällystettyjä mikrotiitterilevyjä, kaupallisia streptavidiinilla päällystettyjä magneettipartikkeleita sekä Anti-Müllerian-hormonin sekä progesteronin määritykseen käytettävästä reagenssista ylijääviä streptavidiinilla päällystettyjä magneettipartikkeleita. Käsitellyistä näytteistä määritettiin Anti-Müllerian hormoni- tai progesteronipitoisuudet.
Määrityksistä saadut tulokset olivat selkeitä. Näytteen biotiinimäärän kasvaessa kasvoi myös mitattu progesteronipitoisuus. Mitattu Anti-Müllerian hormonipitoisuus taas laski biotiinimäärän kasvaessa. Streptavidiinilla päällystetty mikrotiitterilevy vähensi biotiinin aiheuttamaa tulosten vääristymää hieman. Molemmilla magneettipartikkeliliuoksilla analysaattorin määrittämä AMH-pitoisuus saatiin samalle tasolle kuin se oli ennen biotiinin lisäämistä näytteisiin.
Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että biotiini aiheuttaa häiriötä biotiini-streptavidiini-tekniikkaan perustuvissa menetelmissä varsinkin silloin, kun sitä on paljon veressä. Häiriön poistaminen on kuitenkin testatuilla menetelmillä mahdollista. Parhaimmaksi menetelmäksi osoittautui kaupallisen magneettipartikkeliliuoksen käyttäminen. Reagenssista ylijäävään liuokseen verrattuna kaupallista liuosta ei tarvita niin paljoa, joten näyte on helpompi käsitellä. Lisäksi täytyy miettiä, tuleeko laboratoriossa tarpeeksi ylijäämäreagenssia, että tarvittavat näytteet saadaan käsiteltyä. Mikrotiitterilevyn käyttäminen biotiinin poistamiseen oli hankalaa ja aikaavievää.
Opinnäytetyössä seerumipoolista ja biotiiniliuoksesta tehtiin laimennussarjoja. Sarjoista analysoitiin Anti-Müllerian hormoni- sekä progesteronimääritykset. Näiden määritysten avulla saatiin selville, aiheuttaako biotiini häiriötä biotiini-streptavidiini-tekniikkaan perustuvissa määritysmenetelmissä. Lisäksi häiriön poistamiseksi kokeiltiin kolmea eri menetelmää; streptavidiinilla päällystettyjä mikrotiitterilevyjä, kaupallisia streptavidiinilla päällystettyjä magneettipartikkeleita sekä Anti-Müllerian-hormonin sekä progesteronin määritykseen käytettävästä reagenssista ylijääviä streptavidiinilla päällystettyjä magneettipartikkeleita. Käsitellyistä näytteistä määritettiin Anti-Müllerian hormoni- tai progesteronipitoisuudet.
Määrityksistä saadut tulokset olivat selkeitä. Näytteen biotiinimäärän kasvaessa kasvoi myös mitattu progesteronipitoisuus. Mitattu Anti-Müllerian hormonipitoisuus taas laski biotiinimäärän kasvaessa. Streptavidiinilla päällystetty mikrotiitterilevy vähensi biotiinin aiheuttamaa tulosten vääristymää hieman. Molemmilla magneettipartikkeliliuoksilla analysaattorin määrittämä AMH-pitoisuus saatiin samalle tasolle kuin se oli ennen biotiinin lisäämistä näytteisiin.
Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että biotiini aiheuttaa häiriötä biotiini-streptavidiini-tekniikkaan perustuvissa menetelmissä varsinkin silloin, kun sitä on paljon veressä. Häiriön poistaminen on kuitenkin testatuilla menetelmillä mahdollista. Parhaimmaksi menetelmäksi osoittautui kaupallisen magneettipartikkeliliuoksen käyttäminen. Reagenssista ylijäävään liuokseen verrattuna kaupallista liuosta ei tarvita niin paljoa, joten näyte on helpompi käsitellä. Lisäksi täytyy miettiä, tuleeko laboratoriossa tarpeeksi ylijäämäreagenssia, että tarvittavat näytteet saadaan käsiteltyä. Mikrotiitterilevyn käyttäminen biotiinin poistamiseen oli hankalaa ja aikaavievää.