Ratakatkojen lean-elementtien hyödyntäminen infrarakentamisessa
Suorsa, Ville (2019)
Suorsa, Ville
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905037517
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii YIT Rakennus Oy, joka on yksi valtion rataverkolla toimivista rakennusurakoitsijoista. Opinnäytetyössä tarkasteltiin ratakatkoja ja pyrittiin löytämään niistä lean-toimintatapoja, joita pystyttäisi hyödyntämään infrarakentamisessa. Tavoitteena oli tehostaa infrarakentamisen toimintatapoja alati kiristyvässä kilpailussa urakoitsijoiden kesken lean toimintastrategian näkökulmasta.
Opinnäytetyössä selvitetään lean-ajattelun syntyhistoriaa sekä sen kehitysvaiheita. Työssä selvitetään lean-mallisen ajattelutavan perusperiaatteet ja selvennetään sen tärkeimpiä tavoitteita. Työn lean-osion jälkeen pyritään löytämään leanin ja ratakatkojen toiminta- ja ajattelutavoista yhtäläisyyksiä, jotta pystytään vertailemaan näitä keskenään. Vertailun jälkeen pohditaan, kuinka ratakatkojen lean-elementtejä pystytään hyödyntämään infrarakentamisessa ja onko niiden hyödyntäminen järkevää.
Työtä varten aineistoa kerättiin työmailta haastatteluilla, sekä työharjoitteluiden lomassa havainnoimalla. Havainnointia tehtiin erilaisilla radanrakennustyömailla, jotka ajoittuivat toukokuun 2017 ja maaliskuun 2019 väliselle ajalle. Haastatteluja tehtiin kolme kappaletta, joista kaksi oli henkilöhaastatteluita ja yksi sähköpostihaastattelu.
Työssä keskityttiin vain rataan kohdistuviin maanrakennustöihin, eikä työssä käsitelty sähkörata- tai turvalaitetöitä kuin käsitepohjaisesti. Rajauksen tarkoituksena oli yhtäläistää vertailutulokset rautatierakentamisen ja normaalin infrarakentamisen kesken.
Opinnäytetyön tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää ratakatkojen kokonaiskuvan tehottomuutta, monien työvaiheiden ollessa ylimääräisiä verrattuna infrarakentamiseen. Ratakatkotyyppinen työskentely aiheuttaa monenlaisia erilaisia hukkia, jotka eivät ole lean-ajattelun näkökulmasta tehokkaita. Kuitenkin nämä hukkatekijät ovat pakollisia, mikäli ratakatkoja suoritetaan nykyisellä mallilla.
Opinnäytetyössä selvitetään lean-ajattelun syntyhistoriaa sekä sen kehitysvaiheita. Työssä selvitetään lean-mallisen ajattelutavan perusperiaatteet ja selvennetään sen tärkeimpiä tavoitteita. Työn lean-osion jälkeen pyritään löytämään leanin ja ratakatkojen toiminta- ja ajattelutavoista yhtäläisyyksiä, jotta pystytään vertailemaan näitä keskenään. Vertailun jälkeen pohditaan, kuinka ratakatkojen lean-elementtejä pystytään hyödyntämään infrarakentamisessa ja onko niiden hyödyntäminen järkevää.
Työtä varten aineistoa kerättiin työmailta haastatteluilla, sekä työharjoitteluiden lomassa havainnoimalla. Havainnointia tehtiin erilaisilla radanrakennustyömailla, jotka ajoittuivat toukokuun 2017 ja maaliskuun 2019 väliselle ajalle. Haastatteluja tehtiin kolme kappaletta, joista kaksi oli henkilöhaastatteluita ja yksi sähköpostihaastattelu.
Työssä keskityttiin vain rataan kohdistuviin maanrakennustöihin, eikä työssä käsitelty sähkörata- tai turvalaitetöitä kuin käsitepohjaisesti. Rajauksen tarkoituksena oli yhtäläistää vertailutulokset rautatierakentamisen ja normaalin infrarakentamisen kesken.
Opinnäytetyön tärkeimpinä tuloksina voidaan pitää ratakatkojen kokonaiskuvan tehottomuutta, monien työvaiheiden ollessa ylimääräisiä verrattuna infrarakentamiseen. Ratakatkotyyppinen työskentely aiheuttaa monenlaisia erilaisia hukkia, jotka eivät ole lean-ajattelun näkökulmasta tehokkaita. Kuitenkin nämä hukkatekijät ovat pakollisia, mikäli ratakatkoja suoritetaan nykyisellä mallilla.