Sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistäminen : oppaan laatiminen
Piira, Saana; Takkinen, Ella; Toura, Tanja (2019)
Piira, Saana
Takkinen, Ella
Toura, Tanja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027364
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella yksilön vaikutusta omaan työhy-vinvointiinsa ja tämän pohjalta kehittää työhyvinvoinnin kirjallinen opas Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) sisätautien ja kirurgian vuodeosastojen sairaanhoitajille. Opinnäytetyössä lähestymistapana oli määrällinen tutkimus. Toteutumistapana oli oppaan laatiminen kehittämismenetelmänä.
Oppaan tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajien työhyvinvointia sekä antaa heille tietoa siitä, kuinka he itse voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Opas sisältää tietoa hyvästä ravitsemuksesta, hyvinvointia tukevasta liikunnasta, unen merkityksestä ja nukahtamisen helpottamisesta sekä työyhteisön ja johtajuuden vaikutuksista työhyvinvointiin. Hyvinvoinnin osa-alueista katsastettiin yleisiä suosituksia lähteinä käyttäen: liikunnan, ravitsemuksen, unen ja levon sekä psyykkisten kuormitustekijöiden merkitystä hyvinvoinnille. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös vuorotyön riskejä ja haittoja työntekijän hyvinvoinnille. Aineisto hankittiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyömme vaikuttavuutta ja palautetta kerättiin kvantitatiivisin menetelmin sähköisellä kyselyllä (Liite 1) Webropol-työkalun avulla.
Työssä jaksamisesta on tullut yhä tärkeämpää yksilön hyvinvoinnille kuin työn tuottavuudellekin eliniän ja työurien pidentyessä. Hypoteesina pidimme, että etenkin vuorotyössä työskentelevien sairaanhoitajien työhyvinvointi on epä-säännöllisen työajan vuoksi heikentynyt. Hypoteesi perustui myös opinnäytetyön tekijöiden omiin kokemuksiin vuorotyöstä ja työstä, jossa jopa päivittäin vaihtuvat potilaat ja laajat vastuu- ja osaamisalueet kuormittavat ja vaikuttavat heikentävästi työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön prosessin aikana selvisi, että sairaanhoitajat kokivat johtajuuden vaikutuksen työhyvinvointiin merkittävänä tekijänä. Sairaanhoitajista osa toi ilmi, etteivät he voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Jatkossa opastamme voi hyödyntää yksiköissä työhyvinvoinnin edistämisessä yksilötasolla. Tavoitteena on, että opas antaa uusia näkökulmia ja eväitä työntekijän työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Oppaan tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajien työhyvinvointia sekä antaa heille tietoa siitä, kuinka he itse voivat vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Opas sisältää tietoa hyvästä ravitsemuksesta, hyvinvointia tukevasta liikunnasta, unen merkityksestä ja nukahtamisen helpottamisesta sekä työyhteisön ja johtajuuden vaikutuksista työhyvinvointiin. Hyvinvoinnin osa-alueista katsastettiin yleisiä suosituksia lähteinä käyttäen: liikunnan, ravitsemuksen, unen ja levon sekä psyykkisten kuormitustekijöiden merkitystä hyvinvoinnille. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös vuorotyön riskejä ja haittoja työntekijän hyvinvoinnille. Aineisto hankittiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyömme vaikuttavuutta ja palautetta kerättiin kvantitatiivisin menetelmin sähköisellä kyselyllä (Liite 1) Webropol-työkalun avulla.
Työssä jaksamisesta on tullut yhä tärkeämpää yksilön hyvinvoinnille kuin työn tuottavuudellekin eliniän ja työurien pidentyessä. Hypoteesina pidimme, että etenkin vuorotyössä työskentelevien sairaanhoitajien työhyvinvointi on epä-säännöllisen työajan vuoksi heikentynyt. Hypoteesi perustui myös opinnäytetyön tekijöiden omiin kokemuksiin vuorotyöstä ja työstä, jossa jopa päivittäin vaihtuvat potilaat ja laajat vastuu- ja osaamisalueet kuormittavat ja vaikuttavat heikentävästi työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön prosessin aikana selvisi, että sairaanhoitajat kokivat johtajuuden vaikutuksen työhyvinvointiin merkittävänä tekijänä. Sairaanhoitajista osa toi ilmi, etteivät he voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Jatkossa opastamme voi hyödyntää yksiköissä työhyvinvoinnin edistämisessä yksilötasolla. Tavoitteena on, että opas antaa uusia näkökulmia ja eväitä työntekijän työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin.