Lietteen sijoittamisen vaikutukset nurmisatoon ja maan rakenteeseen
Jäppinen, Saku (2019)
Jäppinen, Saku
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027360
Tiivistelmä
Suomessa nurmentuotanto on yksi suurimmista pellonkäyttömuodoista. Nurmien keskisadot Suomessa ovat vain noin 5 000–6 000 kilogrammaa kuiva-ainetta hehtaarilta. Koska nurmikasveilla on korkea satopotentiaali, voi osa siitä jäädä hyödyntämättä alhaisilla kuiva-ainesadoilla. Korkeita nurmisatoja tavoiteltaessa lannoitusratkaisuihin ja viljelytoimenpiteisiin tulee kiinniittää enemmän huomiota kuin normaalisti.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako peräkkäisinä vuosina toistuvasti tehty lietteen multaaminen nurmisatoon ja maan rakenteeseen. Lietteen multauksen ajatellaan katkovan nurmikasvuston juuria ja maan oletetaan tiivistyvän korkeiden akselimassojen alla. Opinnäytetyössä tehdyt kasvinviljelykokeet toteuttiin havaintokaistoilla eli opinnäytetyö oli kokeellinen tutkimustyö. Opinnäytetyön toimeksiantaja toimi Lantalogistiikka-hanke Savonia-ammattikorkeakoululta, jonka toimesta havaintokaistat oltiin alun perin perustettu.
Havaintokaistoja kokeessa mukana oli neljä kappaletta. Jotta mahdollisia lietteen multauksen vaikutuksia pystyttiin tutkimaan, vertailtiin lietteen multausta lietteen letku- ja pintalevitykseen sekä väkilannoitukseen. Satotulokset kerättiin kahdesta nurmisadosta. Lisäksi kasvukaudella suoritettiin laajamittaiset penetrometrimittaukset, jokaiselle lohkolle kaivettiin kuoppatesti sekä syksyllä kerättiin kaistakohtaiset maanäytteet.
Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin, mikä jo osaltaan vaikutti nurmen kasvuun ja kehitykseen. Kokeen tuloksista voidaan todeta, että kuiva-ainesadoissa ei muodostunut eroja lannoituskäsittelyjen välille. Keskimäärin kaistat tuottivat kahdesta niitosta noin 6 500 kilogrammaa kuiva-ainetta hehtaarilta. Ensimmäisessä sadossa multainkaistan separoidun nestejakeen levitys myöhästyi, mikä näkyi kasvuston tiheydessä ja lehtivihreälukemissa. Rehuanalyysien tulosten perusteella eri lannoitustapojen välille syntyi eroja. Penetrometrimittaukset, kuoppatesti sekä maanäytteet osoittivat kaistojen maan kasvukunnon olleen hyvä, eikä kaistojen välillä ollut suuria eroja.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että lannoitustavalla ei ole suurta merkitystä sadon laatuun tai määrään. Lannoituskäsittelyjen välille kasvukaudella syntyneet erot selittyvät pitkälti lannoituksen määrällä sekä lannoituksen ajankohdilla. Tutkimus myös vahvistaa sitä, kuinka paljon nurmi tarvitsee ja hyödyntää typpeä ja kaliumia kasvukaudella. Opinnäytetyön tutkimus toi Lantalogistiikka-hankkeelle uutta tutkimustietoa sekä vertailukuvaa muihin tutkimuksiin. Tulevaisuudessa naudan lietelantaan liittyvissä kokeissa kannattaa suunnata tutkimusta siihen, kuinka naudan lietelannasta ravinteet saataisiin nopeammin kasveille käyttökelpoiseen muotoon.
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako peräkkäisinä vuosina toistuvasti tehty lietteen multaaminen nurmisatoon ja maan rakenteeseen. Lietteen multauksen ajatellaan katkovan nurmikasvuston juuria ja maan oletetaan tiivistyvän korkeiden akselimassojen alla. Opinnäytetyössä tehdyt kasvinviljelykokeet toteuttiin havaintokaistoilla eli opinnäytetyö oli kokeellinen tutkimustyö. Opinnäytetyön toimeksiantaja toimi Lantalogistiikka-hanke Savonia-ammattikorkeakoululta, jonka toimesta havaintokaistat oltiin alun perin perustettu.
Havaintokaistoja kokeessa mukana oli neljä kappaletta. Jotta mahdollisia lietteen multauksen vaikutuksia pystyttiin tutkimaan, vertailtiin lietteen multausta lietteen letku- ja pintalevitykseen sekä väkilannoitukseen. Satotulokset kerättiin kahdesta nurmisadosta. Lisäksi kasvukaudella suoritettiin laajamittaiset penetrometrimittaukset, jokaiselle lohkolle kaivettiin kuoppatesti sekä syksyllä kerättiin kaistakohtaiset maanäytteet.
Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin, mikä jo osaltaan vaikutti nurmen kasvuun ja kehitykseen. Kokeen tuloksista voidaan todeta, että kuiva-ainesadoissa ei muodostunut eroja lannoituskäsittelyjen välille. Keskimäärin kaistat tuottivat kahdesta niitosta noin 6 500 kilogrammaa kuiva-ainetta hehtaarilta. Ensimmäisessä sadossa multainkaistan separoidun nestejakeen levitys myöhästyi, mikä näkyi kasvuston tiheydessä ja lehtivihreälukemissa. Rehuanalyysien tulosten perusteella eri lannoitustapojen välille syntyi eroja. Penetrometrimittaukset, kuoppatesti sekä maanäytteet osoittivat kaistojen maan kasvukunnon olleen hyvä, eikä kaistojen välillä ollut suuria eroja.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat sen, että lannoitustavalla ei ole suurta merkitystä sadon laatuun tai määrään. Lannoituskäsittelyjen välille kasvukaudella syntyneet erot selittyvät pitkälti lannoituksen määrällä sekä lannoituksen ajankohdilla. Tutkimus myös vahvistaa sitä, kuinka paljon nurmi tarvitsee ja hyödyntää typpeä ja kaliumia kasvukaudella. Opinnäytetyön tutkimus toi Lantalogistiikka-hankkeelle uutta tutkimustietoa sekä vertailukuvaa muihin tutkimuksiin. Tulevaisuudessa naudan lietelantaan liittyvissä kokeissa kannattaa suunnata tutkimusta siihen, kuinka naudan lietelannasta ravinteet saataisiin nopeammin kasveille käyttökelpoiseen muotoon.