Luonto kotoutumisen tukena
Kosonen, Noora (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027341
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä kotoutumisprosessin tukena. Aihe on ajankohtainen niin kasvavan maahanmuuton kuin luonnon hyvinvointivaikutuksiin liittyvän tiedonkin jatkuvan lisääntymisen myötä.
Työn pääasiallisena tarkoituksena oli kartoittaa luonnonhoidollisen kotoutumisen taustatekijöitä kirjallisuuden ja tutkimustiedon kautta. Erityisesti tässä keskityttiin kartoittamaan ja tiivistämään luonnon tutkimuksellisesti todennettuja hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi luotiin katsaus muihin luontokotoutumismenetelmiä käytettäessä merkittäviin taustatekijöihin kuten kotoutumisprosessiin sekä erilaisiin luontosuhteisiin tai luontokäsityksiin erilaisista taustoista tulevien ihmisten parissa. Työhön liittyy myös empiirinen tapausesimerkki, joka tutustuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin KOLU-hankkeeseen (Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla). Hankkeen toiminta pohjautuu yhteisöllisiin, maahanmuuttajille ja suomalaisille yhteisiin, luonnonhoitotapahtumiin. Tapausesimerkin yhteydessä käydään läpi millaisia ajatuksia luonnonhoitotapahtumista ja niihin osallistumisesta on kyselytutkimuksen kautta saatu tapahtumiin osallistuneilta maahanmuuttajilta vuosien 2017 ja 2018 hankekauden aikana.
Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa luonnolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Kotoutumisprosessissa hyväksyvä vuorovaikutus vastaanottavan yhteisön kanssa puolestaan edistää integroitumista. KOLU-hankkeen yhteydessä tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella luonnonhoitotapahtumien osallistujat arvostivat erityisesti sitä, että tapahtumat mahdollistivat sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmisiin tutustumista. Hyvin merkittävänä koettiin tunne siitä, että luonnossa tehdään töitä yhdessä toisten kanssa, tiiminä, yhteisen päämäärän eteen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että saa tehdä merkityksellistä työtä ja auttaa luontoa. Myös luonto itsessään, maisemat ja hiljaisuus koettiin miellyttäväksi.
Luonnon todennettujen hyvinvointivaikutusten voisi nähdä toimivan kaiken luonnossa tapahtuvan toiminnan taustalla, tietoisesti tai tiedostamatta. Erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien ja heidän yksilöllisten taustojensa ja erilaisten luontosuhteidensa huomioiminen sekä kotoutumisprosessiin liittyvien eri ulottuvuuksien tiedostaminen mahdollistavat toimivan luontokotouttamisen. Luontolähtöisten menetelmien hyödyntämiseen kotoutumisprosessissa liittyy vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden käyttöön ottaminen voisi hyödyttää niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa. This thesis focuses on how the effects of nature on well-being could benefit the integration and acculturation process. The topic is current due to as well growing migration as the continuously growing number of scientific evidences related to the health and wellbeing promotive effects of nature.
The main purpose of this thesis was to chart - based in literature and research results - the background factors of nature-based integration. The focus was especially on the scientifically proven benefits of nature on health and well-being. Other background factors related to using nature-based integration methods were also reviewed. These include the different aspects of the integration process as well as different human-nature relationships that people coming from different backgrounds might have. The thesis includes also an empirical case-example which introduces the activities of the KOLU-project (The Finnish Association for Nature Conservation’s project Integration through nature conservation in Pirkanmaa). Project’s concept is to provide communal nature conservation events joint for both immigrants and Finnish people. The review of the empirical case-example contains also scrutinizing the answers of immigrants to a simple survey aiming to define their thoughts and feelings about these nature conservation events organized in 2017 and 2018.
According to the literature review the research done on the different parts of the world provides evidence of the positive effects of nature for as well physical, psychological as social well-being. What comes to the integration process, approbative reception on the part of receiving society improves integration. According to the results of the survey done in the KOLU-project the participants value the fact that the project provides opportunity for social interaction and getting to know people. Especially significant was the feeling of working together in the nature, as a team, to achieve a common goal. Also, the opportunity to do meaningful work, to help to preserve the nature was important for the participants. The nature itself, quietness and scenery were valued high as well.
In all activities taking place in nature, the proven effects of nature on well-being could be seen as working on the background, consciously or unconsciously. Paying attention to the varying backgrounds and nature relations of the immigrants and the different dimensions of the immigration or acculturation process make it easier to utilize nature-based integration activities successfully. There are still many unexploited opportunities related to nature-based integration and they could benefit the individual as well as the society.
Työn pääasiallisena tarkoituksena oli kartoittaa luonnonhoidollisen kotoutumisen taustatekijöitä kirjallisuuden ja tutkimustiedon kautta. Erityisesti tässä keskityttiin kartoittamaan ja tiivistämään luonnon tutkimuksellisesti todennettuja hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi luotiin katsaus muihin luontokotoutumismenetelmiä käytettäessä merkittäviin taustatekijöihin kuten kotoutumisprosessiin sekä erilaisiin luontosuhteisiin tai luontokäsityksiin erilaisista taustoista tulevien ihmisten parissa. Työhön liittyy myös empiirinen tapausesimerkki, joka tutustuttaa Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piirin KOLU-hankkeeseen (Kotouttavaa luonnonhoitoa Pirkanmaalla). Hankkeen toiminta pohjautuu yhteisöllisiin, maahanmuuttajille ja suomalaisille yhteisiin, luonnonhoitotapahtumiin. Tapausesimerkin yhteydessä käydään läpi millaisia ajatuksia luonnonhoitotapahtumista ja niihin osallistumisesta on kyselytutkimuksen kautta saatu tapahtumiin osallistuneilta maahanmuuttajilta vuosien 2017 ja 2018 hankekauden aikana.
Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa luonnolla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Kotoutumisprosessissa hyväksyvä vuorovaikutus vastaanottavan yhteisön kanssa puolestaan edistää integroitumista. KOLU-hankkeen yhteydessä tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella luonnonhoitotapahtumien osallistujat arvostivat erityisesti sitä, että tapahtumat mahdollistivat sosiaalista vuorovaikutusta ja ihmisiin tutustumista. Hyvin merkittävänä koettiin tunne siitä, että luonnossa tehdään töitä yhdessä toisten kanssa, tiiminä, yhteisen päämäärän eteen. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että saa tehdä merkityksellistä työtä ja auttaa luontoa. Myös luonto itsessään, maisemat ja hiljaisuus koettiin miellyttäväksi.
Luonnon todennettujen hyvinvointivaikutusten voisi nähdä toimivan kaiken luonnossa tapahtuvan toiminnan taustalla, tietoisesti tai tiedostamatta. Erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien ja heidän yksilöllisten taustojensa ja erilaisten luontosuhteidensa huomioiminen sekä kotoutumisprosessiin liittyvien eri ulottuvuuksien tiedostaminen mahdollistavat toimivan luontokotouttamisen. Luontolähtöisten menetelmien hyödyntämiseen kotoutumisprosessissa liittyy vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden käyttöön ottaminen voisi hyödyttää niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa.
The main purpose of this thesis was to chart - based in literature and research results - the background factors of nature-based integration. The focus was especially on the scientifically proven benefits of nature on health and well-being. Other background factors related to using nature-based integration methods were also reviewed. These include the different aspects of the integration process as well as different human-nature relationships that people coming from different backgrounds might have. The thesis includes also an empirical case-example which introduces the activities of the KOLU-project (The Finnish Association for Nature Conservation’s project Integration through nature conservation in Pirkanmaa). Project’s concept is to provide communal nature conservation events joint for both immigrants and Finnish people. The review of the empirical case-example contains also scrutinizing the answers of immigrants to a simple survey aiming to define their thoughts and feelings about these nature conservation events organized in 2017 and 2018.
According to the literature review the research done on the different parts of the world provides evidence of the positive effects of nature for as well physical, psychological as social well-being. What comes to the integration process, approbative reception on the part of receiving society improves integration. According to the results of the survey done in the KOLU-project the participants value the fact that the project provides opportunity for social interaction and getting to know people. Especially significant was the feeling of working together in the nature, as a team, to achieve a common goal. Also, the opportunity to do meaningful work, to help to preserve the nature was important for the participants. The nature itself, quietness and scenery were valued high as well.
In all activities taking place in nature, the proven effects of nature on well-being could be seen as working on the background, consciously or unconsciously. Paying attention to the varying backgrounds and nature relations of the immigrants and the different dimensions of the immigration or acculturation process make it easier to utilize nature-based integration activities successfully. There are still many unexploited opportunities related to nature-based integration and they could benefit the individual as well as the society.