Asiakaslähtöinen lapsettomuuspotilaan hoitoprosessi kätilöiden näkökulmasta
Helmivuo, Noora; Hyvönen, Nina (2019)
Helmivuo, Noora
Hyvönen, Nina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027310
Tiivistelmä
Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta hedelmällisessä iässä olevaa paria. Vuosittain Suomessa aloitetaan noin 13 000–14 000 hedelmöityshoitoa, joista 17–18% johtaa lapsen syntymään. Lapsettomuushoitojen tiedetään olevan kuormittavia pariskunnille niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella lapsettomuuspotilaan hoitoprosessin asiakaslähtöisyyttä HUSissa, lisääntymislääketieteen yksikössä työskentelevien kätilöiden näkökulmasta. Halusimme tarkastella miten hoitoprosessi tällä hetkellä toimii, miten asiakaslähtöisyys siinä toteutuu ja minkälaisia kehitysehdotuksia kätilöillä on asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Teimme opinnäytetyömme osana HUS Lean transformaatio -hanketta, tavoitteenamme tuottaa tietoa HUS Naistentaudit ja synnytykset -tulosyksikön lapsettomuushoitopoliklinikan nykytilan arvovirtakartoituksen luomiseen.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena tutkimuksena, pyrkien yksilöllisten kokemusten kautta saamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan asiakaslähtöisestä lapsettomuuspotilaan hoitoprosessista. Keräsimme aineiston opinnäytetyötä varten teemahaastatteluina. Haastatteluun osallistumiselle oli kriteereinä kätilön koulutus, työskentely lapsettomuuspotilaiden kanssa kuluneen vuoden aikana ja vähintään kahden vuoden työkokemus lapsettomuushoitopuolelta. Esitimme haastattelukutsun osaston henkilökunnalle sekä sähköpostitse että kasvotusten ja haastateltavaksi otimme kahdeksan ensimmäisenä ilmoittautunutta. Yksi haastatteluista peruuntui viime hetkellä, joten haastattelimme seitsemää kätilöä. Analysoimme aineiston induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksina huomasimme kätilöiden vahvasti haluavan ja pyrkivän asiakaslähtöisyyteen työssään, mutta kokevan organisaation tuen riittämättömäksi. Suurimpana puutteena koettiin, että asiakkaille ei ole tarjota tarpeeksi henkistä tukea ja vastaanottoajat ovat monesti liian lyhyitä ja niitä tarvitsisi olla enemmän. Kehitysehdotuksia kätilöillä oli juurikin näihin puutteisiin, sekä muun muassa digitaalisen hoitoalustan kehittämiseen liittyen. Opinnäytetyömme johtopäätöksenä paikallistimme arvoa tuottavia elementtejä sekä hukkia lapsettomuuspotilaiden hoitoprosessissa, joihin tarttumalla voitaisiin asiakaslähtöisyyttä parantaa. Vastaavan kaltainen tutkimus olisi hyvä toteuttaa jatkossa myös potilaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella lapsettomuuspotilaan hoitoprosessin asiakaslähtöisyyttä HUSissa, lisääntymislääketieteen yksikössä työskentelevien kätilöiden näkökulmasta. Halusimme tarkastella miten hoitoprosessi tällä hetkellä toimii, miten asiakaslähtöisyys siinä toteutuu ja minkälaisia kehitysehdotuksia kätilöillä on asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Teimme opinnäytetyömme osana HUS Lean transformaatio -hanketta, tavoitteenamme tuottaa tietoa HUS Naistentaudit ja synnytykset -tulosyksikön lapsettomuushoitopoliklinikan nykytilan arvovirtakartoituksen luomiseen.
Toteutimme opinnäytetyön kvalitatiivisena tutkimuksena, pyrkien yksilöllisten kokemusten kautta saamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan asiakaslähtöisestä lapsettomuuspotilaan hoitoprosessista. Keräsimme aineiston opinnäytetyötä varten teemahaastatteluina. Haastatteluun osallistumiselle oli kriteereinä kätilön koulutus, työskentely lapsettomuuspotilaiden kanssa kuluneen vuoden aikana ja vähintään kahden vuoden työkokemus lapsettomuushoitopuolelta. Esitimme haastattelukutsun osaston henkilökunnalle sekä sähköpostitse että kasvotusten ja haastateltavaksi otimme kahdeksan ensimmäisenä ilmoittautunutta. Yksi haastatteluista peruuntui viime hetkellä, joten haastattelimme seitsemää kätilöä. Analysoimme aineiston induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksina huomasimme kätilöiden vahvasti haluavan ja pyrkivän asiakaslähtöisyyteen työssään, mutta kokevan organisaation tuen riittämättömäksi. Suurimpana puutteena koettiin, että asiakkaille ei ole tarjota tarpeeksi henkistä tukea ja vastaanottoajat ovat monesti liian lyhyitä ja niitä tarvitsisi olla enemmän. Kehitysehdotuksia kätilöillä oli juurikin näihin puutteisiin, sekä muun muassa digitaalisen hoitoalustan kehittämiseen liittyen. Opinnäytetyömme johtopäätöksenä paikallistimme arvoa tuottavia elementtejä sekä hukkia lapsettomuuspotilaiden hoitoprosessissa, joihin tarttumalla voitaisiin asiakaslähtöisyyttä parantaa. Vastaavan kaltainen tutkimus olisi hyvä toteuttaa jatkossa myös potilaiden näkökulmasta.