Tukena partioleirin arjessa : Seurakunnan partiotyöntekijä leirillä
Valtanen, Marjukka (2019)
Valtanen, Marjukka
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905027287
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kartoittaa sitä, mikä merkitys seurakunnan partiotyöntekijöillä (seppo) on partioleirillä sekä kuinka heidän läsnäolo koetaan leirillä. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin miten Satahanka XIII -leirillä olleet seurakunnan partiotyöntekijät kokivat hengellisyyden ja kristillisyyden leiriolosuhteissa. Lisäksi tavoitteenani oli tuoda partioleireillä toteutuvaa seppotoimintaa näkyväksi. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n ja Satahanka XIII -leirin kanssa.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja toteutustapana toimi puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyön raportti koostuu partioon ja seurakunnan partiotyöhön liittyvästä kirjallisuudesta sekä Internet-julkaisuista. Aineisto muodostuu haastattelujen tuloksista sekä leirillä tehdyt havainnoinneista. Tutkimuksessa haastateltiin Satahanka XIII -leirillä olleita seurakunnan partiotyöntekijöitä, joita leirillä oli yhteensä kuusi. Heistä neljä osallistui haastatteluihin. Osallistuminen Satahanka XIII- leirille seppona mahdollisti havainnoinnin leirillä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella hengellisyydellä ja seurakunnan partiotyöllä on vielä paikkansa partioleireillä ja seppoja tarvitaan partiolaisten tukena leiriarjessa. Haastatte luista nousi myös kehitysideoita, joita voisi hyödyntää tulevien partioleirien seppotoi mintaa miettiessä.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja toteutustapana toimi puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyön raportti koostuu partioon ja seurakunnan partiotyöhön liittyvästä kirjallisuudesta sekä Internet-julkaisuista. Aineisto muodostuu haastattelujen tuloksista sekä leirillä tehdyt havainnoinneista. Tutkimuksessa haastateltiin Satahanka XIII -leirillä olleita seurakunnan partiotyöntekijöitä, joita leirillä oli yhteensä kuusi. Heistä neljä osallistui haastatteluihin. Osallistuminen Satahanka XIII- leirille seppona mahdollisti havainnoinnin leirillä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella hengellisyydellä ja seurakunnan partiotyöllä on vielä paikkansa partioleireillä ja seppoja tarvitaan partiolaisten tukena leiriarjessa. Haastatte luista nousi myös kehitysideoita, joita voisi hyödyntää tulevien partioleirien seppotoi mintaa miettiessä.