Laadukas perehdytys hoitotyön toiminnan lähtökohtana kehitysvammahuollossa
Laihanen, Anna-Riikka; Ojala, Suvi (2018)
Laihanen, Anna-Riikka
Ojala, Suvi
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904306905
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammahuollossa työskentelevien kokemuksia saamastaan perehdytyksestä. Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimeksiannosta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaisia kokemuksia kehitysvammahuollon terveydenhuollon ammattilaisilla on saamastaan perehdytyksestä ja miten Moodle perehdytysmateriaali on tukenut työntekijän perehtymistä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä, jota tuettiin laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyö toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin 102:lle kehitysvammahuollossa työskentelevälle elokuussa 2018. Vastauksia saatiin 43 ja vastausprosentti oli 42,2 prosenttia.
Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammahuollossa työntekijöistä 75 prosentilla perehdytyspäiviä perehdyttäjän kanssa oli 44 prosentilla 1-2 päivää. Tuloksista selvisi, että vastaajista 32 % koki perehdytyksen tyydyttävänä, 28 % hyvänä ja 28 % kiitettävänä. Vastaajista vain 2 % koki perehdytyksen erinomaisena. Vastaajista 10 % antoi arvosanan välttävä. Tulosten mukaan suurimmalla osalla ei ollut nimettyä perehdyttäjää (ka 2.84). Tuloksista selvisi, että osa työntekijöistä ei ollut käyttänyt Moodlen perehdytysmateriaalia lainkaan ja osa vastaajista ei ollut tietoisia perehdytysmateriaalista eikä sitä ollut heille esitelty. He, jotka olivat käyttäneet perehdytysmateriaalia, kokivat sen hyödyllisenä. Tulosten mukaan osa vastaajista kaipasi pidempää perehdytysaikaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitysvammahuollon työntekijät kokivat perehdytyksen laadun hyvänä. Perehdytysmateriaaliin työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja toivoivat, että se olisi sisällöltään laadukkaampi. Perehdytykseen liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty, mutta niitä on niukasti. Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle ehdotetaan selvittää monien erikoisalojen osastojen välisiä eroja perehdytyksessä. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää perehdytysmateriaalien hyödyt ja puutteet.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen menetelmä, jota tuettiin laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyö toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin 102:lle kehitysvammahuollossa työskentelevälle elokuussa 2018. Vastauksia saatiin 43 ja vastausprosentti oli 42,2 prosenttia.
Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastollisella menetelmällä ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammahuollossa työntekijöistä 75 prosentilla perehdytyspäiviä perehdyttäjän kanssa oli 44 prosentilla 1-2 päivää. Tuloksista selvisi, että vastaajista 32 % koki perehdytyksen tyydyttävänä, 28 % hyvänä ja 28 % kiitettävänä. Vastaajista vain 2 % koki perehdytyksen erinomaisena. Vastaajista 10 % antoi arvosanan välttävä. Tulosten mukaan suurimmalla osalla ei ollut nimettyä perehdyttäjää (ka 2.84). Tuloksista selvisi, että osa työntekijöistä ei ollut käyttänyt Moodlen perehdytysmateriaalia lainkaan ja osa vastaajista ei ollut tietoisia perehdytysmateriaalista eikä sitä ollut heille esitelty. He, jotka olivat käyttäneet perehdytysmateriaalia, kokivat sen hyödyllisenä. Tulosten mukaan osa vastaajista kaipasi pidempää perehdytysaikaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kehitysvammahuollon työntekijät kokivat perehdytyksen laadun hyvänä. Perehdytysmateriaaliin työntekijät eivät olleet tyytyväisiä ja toivoivat, että se olisi sisällöltään laadukkaampi. Perehdytykseen liittyviä tutkimuksia on Suomessa tehty, mutta niitä on niukasti. Jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyölle ehdotetaan selvittää monien erikoisalojen osastojen välisiä eroja perehdytyksessä. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää perehdytysmateriaalien hyödyt ja puutteet.