Co-operation with Families : Perceptions of Kindergarten Teachers
Vepsäläinen, Jenina (2019)
Vepsäläinen, Jenina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904286208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904286208
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus lastentarhanopettajien näkemyksistä perheiden kanssa tehtävästä työstä porvoolaisessa päiväkodissa. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tapahtunut lukuisia muutoksia, mikä tekee tästä aiheesta ajankohtaisen. Nämä muutokset sisältävät uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka määrittelevät päiväkodeissa tehtävää työtä sekä uuden varhaiskasvatuslain, joka muuttaa varhaiskasvatuksessa käytettäviä ammattinimikkeitä ja pyrkii lisäämään korkeakoulutettuja työntekijöitä varhaiskasvatuksessa.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa kerään tietoa puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa haastateltiin yhteensä neljää lastentarhanopettajaa. Kerätyt tiedot analysoitiin sisällönanalyysilla. Kerätyt tiedot analysointiin osallisuuden, voimaantumisen sekä dialogisuuden teoreettisten viitekehysten kautta. Tällä tutkimuksella oli kolme tavoitetta. Yksi tavoite oli selvittää perheiden kanssa tehtävää työtä: mitä se sisältää, minkälaisia haasteita siinä on sekä kuinka sitä toteutetaan. Toinen tavoite oli selvittää koulutuksen vaikutusta havainnoista perheiden kanssa tehtävästä työstä. Kolmas tavoite oli selvittää suunnitteluajan käyttöä, mihin sitä käytetään ja kuinka se on järjestetty.
Tästä tutkimuksesta saadut tulokset noudattavat vastaavista tutkimuksista saatuja tuloksia. Kaikki haastateltavat näkivät perheiden kanssa tehtävän työn tärkeänä sekä korostivat moniammatillisen tiimityön tärkeyttä. Sosionomitaustaiset haastateltavat kokivat, että he olivat saaneet opinnoistaan enemmän työkaluja perheiden kanssa tehtävään työhön kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet. Lisäksi tämä tutkimus osoitti, että vaikka päiväkodeilla on tahtoa lisätä vanhempien osallisuutta toiminnassaan, työntekijät eivät koe hankalien asioiden puheeksi ottamista helpoksi. Puheeksi ottaminen koettiin hankalaksi etenkin haastavasti käyttäytyvien vanhempien kanssa. Materiaalista nousi esiin, että vanhempien ja varhaiskasvattajien välisessä kanssakäymisessä sekä kommunikaatiossa on haasteita.
Tämän tutkimuksen tulokset nostivat esille ajankohtaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville. Yleistävämpien johtopäätösten tekemiseen tarvitaan jatkotutkimuksia suuremmalla otannalla.
Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa kerään tietoa puolistrukturoidulla haastattelulla, jossa haastateltiin yhteensä neljää lastentarhanopettajaa. Kerätyt tiedot analysoitiin sisällönanalyysilla. Kerätyt tiedot analysointiin osallisuuden, voimaantumisen sekä dialogisuuden teoreettisten viitekehysten kautta. Tällä tutkimuksella oli kolme tavoitetta. Yksi tavoite oli selvittää perheiden kanssa tehtävää työtä: mitä se sisältää, minkälaisia haasteita siinä on sekä kuinka sitä toteutetaan. Toinen tavoite oli selvittää koulutuksen vaikutusta havainnoista perheiden kanssa tehtävästä työstä. Kolmas tavoite oli selvittää suunnitteluajan käyttöä, mihin sitä käytetään ja kuinka se on järjestetty.
Tästä tutkimuksesta saadut tulokset noudattavat vastaavista tutkimuksista saatuja tuloksia. Kaikki haastateltavat näkivät perheiden kanssa tehtävän työn tärkeänä sekä korostivat moniammatillisen tiimityön tärkeyttä. Sosionomitaustaiset haastateltavat kokivat, että he olivat saaneet opinnoistaan enemmän työkaluja perheiden kanssa tehtävään työhön kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet. Lisäksi tämä tutkimus osoitti, että vaikka päiväkodeilla on tahtoa lisätä vanhempien osallisuutta toiminnassaan, työntekijät eivät koe hankalien asioiden puheeksi ottamista helpoksi. Puheeksi ottaminen koettiin hankalaksi etenkin haastavasti käyttäytyvien vanhempien kanssa. Materiaalista nousi esiin, että vanhempien ja varhaiskasvattajien välisessä kanssakäymisessä sekä kommunikaatiossa on haasteita.
Tämän tutkimuksen tulokset nostivat esille ajankohtaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville. Yleistävämpien johtopäätösten tekemiseen tarvitaan jatkotutkimuksia suuremmalla otannalla.