Monikkoperheiden vauva-arki
Ikonen, Sanna; Rantala, Marjaana (2019)
Ikonen, Sanna
Rantala, Marjaana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904266110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa alle 1,5-vuotiaiden monikkolasten vanhempien vauva-arjen jaksamista. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaiseksi monikkoperheet kokevat arjen, mistä he saavat tukea ja millaiseksi he sen kokevat. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä kyselytutkimuksena ja aineistoa analysoitiin frekvenssi- ja deskriptiivisillä menetelmillä. Opinnäytteen kyselylomake julkaistiin Suomen Monikkoperheet ry:n Facebook-sivuilla joulukuussa 2018.
Tutkimus osoitti, että monikkoperheiden vanhemmilla ei ollut riittävästi aikaa parisuhteelle tai omille harrastuksille. Lisäksi monikkoperheen vanhemmat kokivat unenmäärän vähäiseksi ja riittämättömäksi. Lisätukea kaivattiin erityisesti omaan jaksamiseen ja parisuhteelle. Kysymys arjen taloudellisesta tilanteesta jakoi mielipiteitä. Monikkoperheet saivat eniten tukea suvulta, perheeltä ja vertaistuelta. Lastenneuvolasta tukea monikkoperhearkeen sai harva. Tiedollisen tuen monikkoperheet kokivat varsin huonoksi ja lisätukea toivottiin perhevalmennusten ja informaation osalta. Konkreettinen tuki koettiin hyväksi, ja kotipalvelua käyttäneet olivat tyytyväisiä palveluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monikkoperhearki koetaan kuormittavana. Etenkin neuvolan antama tuki ja ohjaus tarvitsevat kehittämistä monikkoperheiden osalta. Lisäksi kolmannen sektorin tarjoama tuki koetaan hyväksi, mutta sen toimintaa kaivataan enemmän. Tuloksia voidaan hyödyntää monialaisesti terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sekä kolmannella sektorilla, sillä aihe koskettaa monia erityisaloja. Jatkotutkimukset neuvolatyön kehittämisestä paremmin monikkoperheiden tarpeisiin sopiviksi ja henkilökunnan lisäkoulutus saattaisi parantaa monikkoperheiden kokemuksia tuen saamisesta neuvolasta.
Tutkimus osoitti, että monikkoperheiden vanhemmilla ei ollut riittävästi aikaa parisuhteelle tai omille harrastuksille. Lisäksi monikkoperheen vanhemmat kokivat unenmäärän vähäiseksi ja riittämättömäksi. Lisätukea kaivattiin erityisesti omaan jaksamiseen ja parisuhteelle. Kysymys arjen taloudellisesta tilanteesta jakoi mielipiteitä. Monikkoperheet saivat eniten tukea suvulta, perheeltä ja vertaistuelta. Lastenneuvolasta tukea monikkoperhearkeen sai harva. Tiedollisen tuen monikkoperheet kokivat varsin huonoksi ja lisätukea toivottiin perhevalmennusten ja informaation osalta. Konkreettinen tuki koettiin hyväksi, ja kotipalvelua käyttäneet olivat tyytyväisiä palveluun.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monikkoperhearki koetaan kuormittavana. Etenkin neuvolan antama tuki ja ohjaus tarvitsevat kehittämistä monikkoperheiden osalta. Lisäksi kolmannen sektorin tarjoama tuki koetaan hyväksi, mutta sen toimintaa kaivataan enemmän. Tuloksia voidaan hyödyntää monialaisesti terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa sekä kolmannella sektorilla, sillä aihe koskettaa monia erityisaloja. Jatkotutkimukset neuvolatyön kehittämisestä paremmin monikkoperheiden tarpeisiin sopiviksi ja henkilökunnan lisäkoulutus saattaisi parantaa monikkoperheiden kokemuksia tuen saamisesta neuvolasta.