Psykoosikuntoutujan fyysinen terveys : Kirjallisuuskatsaus liikunnan vaikutuksista terveyden edistämisessä
Grönroos, Hanna; Janhunen, Anni (2019)
Grönroos, Hanna
Janhunen, Anni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255991
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904255991
Tiivistelmä
Psykoosiksi kutsutaan tilaa, jossa todellisuudentaju on heikentynyt. Sairaudet, joissa ilmenee psykoottisia oireita ja kokemuksia ovat skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriö, vakava depressio ja mania. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin, ja sitä sairastaa Suomessa noin 1 % väestöstä, joka tarkoittaa noin 50 000 henkilöä. Skitsofreniaa sairastavien elinajanodote on keskimäärin 13—15 vuotta lyhyempi muuhun väestöön verrattuna. Suurin syy lyhentyneeseen elinajanodotteeseen on skitsofrenian liitännäisenä usein esiintyvät somaattiset sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, metabolinen oireyhtymä ja sydän- ja verisuonitaudit. Liikunnalla on kiistattomasti suuri merkitys somaattisten sairauksien ehkäisyssä, mutta tutkimuksien mukaan yli 90% skitsofreniaa sairastavista ei täytä kansallisia terveysliikuntasuosituksia.
Tämän katsauksen tarkoitus oli kartoittaa psykoosikuntoutujien fyysisen terveyden edistämisen keinoja liikunnan näkökulmasta ja niiden pohjalta tehdä ytimekäs liikuntaopas. Katsauksen aihe tuli HUS Myyrmäen Psykoosipoliklinikalta. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti monipuolisen ja kattavan näkökulman aiheeseen ja materiaalin keräämiseen.
Hyödynnetystä tutkimuskirjallisuudesta kävi ilmi, että kokonaisvaltaiset elämäntapainterventiot ovat tehokkaita keinoja psykoosikuntoutujan elämäntapamuutoksessa. Ne sisälsivät liikuntaharjoittelun lisäksi neuvontaa ja ohjausta ravitsemuksesta ja terveellisistä elämäntavoista. Interventiot toteutettiin ryhmämuotoisina, ja ryhmämuotoisen liikunnan todettiin useissa lähteissä olevan tehokkain tapa. Ryhmämuotoisessa liikkumisessa korostui fyysisten etujen lisäksi sosiaalisten kontaktien ja vertaistuen tärkeys. Psykoosikuntoutujille tutkittuja erityisesti sopivia liikuntamuotoja olivat kävely, juoksu, pyöräily, lihasvoimaharjoittelu, jooga ja luonnossa tapahtuva liikkuminen, kuten patikointi ja ratsastus. Liikunta vaikutti positiivisesti mm. fyysisen kunnon paranemiseen, verenpaineen laskuun ja vyötärönympäryksen pienentymiseen. Lisäksi liikunnalla oli merkittävä vaikutus skitsofrenian negatiivisten oireiden helpottamisessa ja oman pystyvyyden tunteen ja itsetunnon parantumisessa.
Liikunta tulisi saada osaksi psykoosikuntoutujien kokonaisvaltaista kuntoutusta, sillä sen merkitys somaattisten liitännäissairauksien ehkäisyssä ja skitsofrenian negatiivisten oireiden helpottamisessa on merkittävä. Katsauksen pohjalta toteutettiin liikuntaopas, jonka tarkoituksena on motivoida ja kannustaa liikkumaan. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti siitä, onko vähäisellä liikkumisella vaikutusta negatiivisten oireiden pahenemiseen ja sen myötä liikunnan harrastamisen haasteisiin.
Tämän katsauksen tarkoitus oli kartoittaa psykoosikuntoutujien fyysisen terveyden edistämisen keinoja liikunnan näkökulmasta ja niiden pohjalta tehdä ytimekäs liikuntaopas. Katsauksen aihe tuli HUS Myyrmäen Psykoosipoliklinikalta. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti monipuolisen ja kattavan näkökulman aiheeseen ja materiaalin keräämiseen.
Hyödynnetystä tutkimuskirjallisuudesta kävi ilmi, että kokonaisvaltaiset elämäntapainterventiot ovat tehokkaita keinoja psykoosikuntoutujan elämäntapamuutoksessa. Ne sisälsivät liikuntaharjoittelun lisäksi neuvontaa ja ohjausta ravitsemuksesta ja terveellisistä elämäntavoista. Interventiot toteutettiin ryhmämuotoisina, ja ryhmämuotoisen liikunnan todettiin useissa lähteissä olevan tehokkain tapa. Ryhmämuotoisessa liikkumisessa korostui fyysisten etujen lisäksi sosiaalisten kontaktien ja vertaistuen tärkeys. Psykoosikuntoutujille tutkittuja erityisesti sopivia liikuntamuotoja olivat kävely, juoksu, pyöräily, lihasvoimaharjoittelu, jooga ja luonnossa tapahtuva liikkuminen, kuten patikointi ja ratsastus. Liikunta vaikutti positiivisesti mm. fyysisen kunnon paranemiseen, verenpaineen laskuun ja vyötärönympäryksen pienentymiseen. Lisäksi liikunnalla oli merkittävä vaikutus skitsofrenian negatiivisten oireiden helpottamisessa ja oman pystyvyyden tunteen ja itsetunnon parantumisessa.
Liikunta tulisi saada osaksi psykoosikuntoutujien kokonaisvaltaista kuntoutusta, sillä sen merkitys somaattisten liitännäissairauksien ehkäisyssä ja skitsofrenian negatiivisten oireiden helpottamisessa on merkittävä. Katsauksen pohjalta toteutettiin liikuntaopas, jonka tarkoituksena on motivoida ja kannustaa liikkumaan. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti siitä, onko vähäisellä liikkumisella vaikutusta negatiivisten oireiden pahenemiseen ja sen myötä liikunnan harrastamisen haasteisiin.