Lanneselän luudutusleikkauksen jälkeinen kuntoutuminen
Lehtinen, Eve; Alho, Virpi (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lehtinen, Eve
Alho, Virpi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904225668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904225668
Tiivistelmä
Alaselkäkivun esiintyvyys on kasvanut Suomessa 2000-luvun aikana jatkuvasti. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan selkäkivusta on kärsinyt viimeisen 30 päivän aikana 41 % naisista ja 35 % miehistä. Pitkittynyt alaselkäkipu ja selkäsairaudet sekä niistä seuranneet sairauspäiväraha - ja työkyvyttömyyseläkekulut ovat merkittävä kuluerä aina valtiotasolle asti.
Pitkittyneen alaselkäkivun yhtenä hoitomuotona käytetään lanneselän luudutusleikkausta. Tutkimusten mukaan lanneselän luudutusleikkausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosikymmenten aikana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Töölön sairaalassa lanneselän luudutusleikkauksia tehdään vuodessa keskimäärin noin 400 kappaletta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman uutta, tutkittua tietoa lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana leikkauksesta. Yhteen kootulla viimeisimmällä tutkimustiedolla pyrittiin kehittämään lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisen, ensimmäisen kolmen kuukauden aikaista kuntoutumiskäytäntöä sekä potilaan ohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli esittää työn tilaajalle, eli Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian osaston fysioterapeuteille, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia näkökulmia leikkauksesta toipumisen, kotiutumisen ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tueksi.
Kootun tiedon pohjalta laadittiin kevään 2019 aikana lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisen kuntoutumisen tueksi potilasopas yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Laaditun potilasoppaan tarkoituksena on tukea fysioterapiaohjausta, ei korvata sitä sekä toimia potilaan kuntoutumiseen ja harjoitteluun kannustavana tukena. Tarkoituksena oli, että potilasoppaan sisältö on kohdennettu henkilöille, joilla on kohtalainen toimintakyky ja kokonaisvaltaiset mahdollisuudet omatoimiseen kuntoutumiseen sekä harjoitteluun. Merkittäväksi osaksi kuntoutusta nousi useissa tutkimuksissa kivun ja liikkumisen pelon hallinta osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Tulevaisuudessa mahdollisena merkittävänä kuntoutuksen kehitysalueena onkin varmasti psykologisten osatekijöiden huomioiminen, joilla vaikuttaisi olevan merkittävä yhteys ajatellen kuntoutuksen vaikuttavuutta.
Pitkittyneen alaselkäkivun yhtenä hoitomuotona käytetään lanneselän luudutusleikkausta. Tutkimusten mukaan lanneselän luudutusleikkausten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosikymmenten aikana. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Töölön sairaalassa lanneselän luudutusleikkauksia tehdään vuodessa keskimäärin noin 400 kappaletta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen mahdollisimman uutta, tutkittua tietoa lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana leikkauksesta. Yhteen kootulla viimeisimmällä tutkimustiedolla pyrittiin kehittämään lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisen, ensimmäisen kolmen kuukauden aikaista kuntoutumiskäytäntöä sekä potilaan ohjausta. Opinnäytetyön tavoitteena oli esittää työn tilaajalle, eli Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian osaston fysioterapeuteille, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia näkökulmia leikkauksesta toipumisen, kotiutumisen ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tueksi.
Kootun tiedon pohjalta laadittiin kevään 2019 aikana lanneselän luudutusleikkauksen jälkeisen kuntoutumisen tueksi potilasopas yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Laaditun potilasoppaan tarkoituksena on tukea fysioterapiaohjausta, ei korvata sitä sekä toimia potilaan kuntoutumiseen ja harjoitteluun kannustavana tukena. Tarkoituksena oli, että potilasoppaan sisältö on kohdennettu henkilöille, joilla on kohtalainen toimintakyky ja kokonaisvaltaiset mahdollisuudet omatoimiseen kuntoutumiseen sekä harjoitteluun. Merkittäväksi osaksi kuntoutusta nousi useissa tutkimuksissa kivun ja liikkumisen pelon hallinta osana kokonaisvaltaista kuntoutusta. Tulevaisuudessa mahdollisena merkittävänä kuntoutuksen kehitysalueena onkin varmasti psykologisten osatekijöiden huomioiminen, joilla vaikuttaisi olevan merkittävä yhteys ajatellen kuntoutuksen vaikuttavuutta.